keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006

Voi sinua ulkomaalainen

Vuoden vaihteen jälkeen heti tammikuun ensimäisella viikolla sain kirjeen pankista, jossa oli kehotettu käymään heti pankissa neuvotella opintolainan jatkosuunnitelmista. Niin pian kun pääsin kävin Hämeenkadun nordeapankin kontorissa. Tiskillä esitin naisvirkailijalle pankista saamani kirjeen. vilkaisi kirjeen ja sitten hetken tuijotti koneen näyttöön. Hetken hiljaisuus, ikään kun äkkiä olisi hukkanut ajatuksiaan vaan mietti. Ikään kuin olisi saanut kiinni pankista varkaan ja tosi vihaisena ja oikeutettuna kysyi "miksi et tullut käymään kun sait
ekan kerran kirjeen?"
Minä: Tänään aamulla sain kirjeen ja nyt ehdin tulla, ja ihmettelen että miksi kirjeessa päivämäärä on merkattu viime vuoden 17, marraskuuta?
Virkailija: Näin te kaikki sanotte, pankki ei tee virhettä eikä Suomessa poski ikinä viivästyttä kirjeita. Tämä kirje on lähetettu sinulle 17 marraskuuta ja nyt tänään on 00 tammukuutta vasta kun sinä tulet hoittaa asiasi?
M: en valehtele, enkä syytä pankia eikä Suomen postia epärehellisyydesta.
Hetken palautui mieleen ne hirvittävän näköiset, pelottavat vanginvartija, jotka tiedustelivat pimeissä huoneissa kun se nainen kohottamalla äänen puhutteli minua.
V: Miksi et ole maksnut opintolainat loppuun? Suomessa ei kukaan voi jättää pankin lainat maksamatta?
M: No, en minäkään meinaa näin tehdä. Vähän aikaa kun oli työtä maksoin lainalyhennykset, ja jopa olen maksanut 500eur/kk. Nyt ei ole työtä, eikä rahaa maksaa lainan lyhennykset.
V: Tiedätkö mitä on poliisi?
M: Tiedän!
V: putka?
M: en ole ollut putkassa mutta tiedän että se on epämukava paikka!
V: ulosottomies?
M: No, joo, mutta en ole ollut heidän kanssakaan tekemisessa enkä tunne ketään ulosottomiestä!
V: kun laina ei maksetaa takaisin pankille, poliisi vie putkaan ja sitten ulosottomies tulee ovellesi taakse ja vie kaikki omaisuudet.
M: no, ei sentään mulle käy niin. Jos poliisi vie minut putkaan kuka sitten avaa ovea ulosottomiehille kun ei kotona jää ketään muuta? Ja lisäksi lainan takaaja on valtio, se joka menee putkaan se on valtio ja vastaa minun tulee selvittää välit valtion kanssa. En uskoo suoraan täältä sinun käskyllä lähtisin putkaan ja kaiken lisäksi minulla on joitakin hommia kesken.
V: Jos tiedät nä kaiken, miksi et maksa lainat pois?
...
Keskustelu ei johtanut mihinkään kun vaan korotti näänttän ja uhkaili. Sitten antoi yhden paperin allekirjoittavaksi. Se oli toistakymmenen maksun kuittaus!
M: mitä tämä on?
V: tämän neuvottelun maksu ja tämän kuun 15 päivän menneessä tulet selvittämään asiasi kuntoon lopullisesti ja nyt siihen asti ei tehdään mitään jatkosuunnitelmia.
M: jos veloitat minun tililtani rahaa, miksi et sanoo ensin että sinun pitää veloittaa?
V: tämä ei ole mitään vapaaehtoinen juttu ja sinulta on veloitettava saman tie jokatapauksessa.
Kuittasin paperin ja poistuin paikaltani, kuin ensikertainen rikollinen tunne häpeää. Tiesin että vaikka jos yritän puolustaa sanoin itseni ihan hyvin hän olisi voinut panna minun niskani paljon muuta syyteita. Olin ulkomaalinen ja se itse selittää koko asiaan.
Viime vuonna kesällä maksoin kaikki oppintolainat pois ja toki koko laina ei ollutkaan niin paljon. Viimeinen erä oli 160 euroa kun halusin tiskillä maksaa sen ja saada kuitti siitä että varmasti ei ole enää mitään lainaa.
Tiskillä oli sama nainen kun silloin aikaisemmin, ei yhtään tunnistanut minua vaikka siitä ei kulunut pitkään aikaa. Olin oikein hyvällä päällä ja välillä jotain hauska puhuin sille naiselle, jotta uskoisi että meilläkin ihmiseillä on huumoria. Lopussa ennen kuin lähden sieltä, paljastin
itsenä hänelle, ja kysyin häneltä tunnetko monta rikkolista ulkomaalaista Suomessa? "En yhtään" Hän vastasi.
"Vaikkei ulkomaalainen vältämättä olla yhtä vaalea ja kaunis kun sinä mutta se ei tarkoitta että olisi rikollinen ja huijari." Sanoin hänelle. Tänään on merkittääv päivää minulle koska sinulle selvisi että mitä silloin puhuin sinulle oli ihan totta. Ja nainen oli silloin ystävällinen mulle ja sanoi että hänellä on myös aikuisia lapsia ja hän tietää vasta valmistuneidnen nuorten tilannetta.

perjantaina, huhtikuuta 21, 2006

Maapallomme Ihmeet

UNEP:n( Yhdistyneet Kansakunntien ympäristönsuojeluohjelma) sivustossa kävin lukemassa muun muassa juttuja vaikutus valloista miehistä ja naisista, jotka ovat vaikuttaneet ihanteellinen maapallomme ympäristön säilyttämisestä kun samalla löysin aivan upeita valokuvia. Itse harrastan valokuvausta ja ehkä tämä on syynä kun vierailen uuden netti sivuston heti etsin valokuvia. Jos jaksat suosittelen käydä ihmeessä katsomassa näitä kuvia(40kpl), en epäilekään että sinäkin ihailet maapallomme ihmeet.
Ethän varmasti unohta myös käydä ihailemessa oma kotimaasi revontulet ihmeellisyydet tässä osoiteessa.

torstaina, huhtikuuta 20, 2006

Oma-aloitteisuus

Kun kaltaiseni ulkomaalainen ei uskalla alkaa puhua suomalaiselle, julkisessa paikassa syy on lopujen lopuksi yksinkertainen. a)pelkää siitä jottei pelästyttää toista osapuolta niin paljon että kaveri kutsuu hätäapuun apikalle b)pelko siitä että, häntä pidetään vanha-aikaisena ja sivistymättömänä, yksinkertainen tai hulluna c)pahimmassa tapauksessa oletetaan että yrität iskeä
Bussilla kävin kaupunginosassa, johon pääse vain yhdellä bussilla. Tultuani takaisin jonkun matkan päästä kävelin bussipysäkkiin, joka sijaitse kauppakeskuksen vieressa. Pysäkiltä ei löytynyt aikataulua ja vieressä seisoi keski-ikäinen nainen. Katsoin häneen ja hän käänsi saman tie 90 astetta katseensa pois minusta. Kuitenkin kysyin tietääkö rouva milloin bussi tulee? Loukaantuneena murisi jotakin, josta en saanut yhtään selvää, paitsi se että viesti oli selvää. Toivottomana etsin repusta aikataulukirjaan. Bingo, vihdoinkin kerran oikeaan aikaan minulta löytyi aikataulukirjaa. Aikataulun mukaan seuraava bussi oli tulossa 25 minuutin päästä! Vaikka rouva ei yhtään viihtynyt minun seurassani (toki paikalle esiintyi toinen rouva, myös), mutta kuitenkin sanoin ääneen että bussi tulee 25 minuutin päästä ja sitten kävelin toisen pysäkkiin, josta kulkee ohi neljää bussia. Saman aikaan kun ehdin toiseen pysäkkiin bussi saapui, millä meniin keskustaan ja sieltä toisellä bussilla kotiin. Kotona olin juomassa lämmin teetä kun vasta oli kulunut 20 minuuttia sitä lähtien kun olin puhunut rouvalle. Rouva oli edelleen pysäkillä sateen alla kun minä paha puhelias ulkomaalainen istuin kotona. Joten ainakin vie jonkun aikaa ennen kun uskallan puhua seuraavalla Suomalaiselle vaikka kaupassa vihannes osastolla ja kysyä "Mitä toi on?"

keskiviikkona, huhtikuuta 05, 2006

Suursiivous


Viime päivinä on satanut ylhältä pilveistä, mitä sattu. Välillä vettä, välillä vesi ja lumi sekaan ja joskus ihan epämuoiset lumi-hiutalet. Lumi sato on hurmaava etenkin kun on sumuinen ilma. Mutta vaikka kuinka hienoa lunta olisikaan heti kun saapuu maahaan saman tie sulaa ja lisää kuraa. Maa on lämmennyt kvän merkeissä ja ei enää ottaa vastaan mielelään lunta. Näköjen tuolla ylhällä on meneillä kevät suur sivous ahkerasti. Lumi varastot tyhjennetään ja jopa näkymättömät pölyt nurkista ajataan pois ja ne laskutuvat meidän päähään. Sillä valmistaudutaan parhaimmillaan kohti kesää, toisen sanojen ikivanha aurinkon vierailu rituaali. Toivomus olisi se että aurinko viihtyisi mahdollisesti monta kuukautta täällä maapallon pohjoisen seudulla.
Ympäri maailma ihmiset myös ryhtyvät kodin suursiivouksiin ja jopa jokut suomalaisten vaimojen liika ahkeruudesta jotkut perheet ovat jo tehneet kevän siivousta.
Jos tarkka muistaan oli jo kulunut kaksi vuotta siitä että olin asunut Suomessa ja samassa asunnossa ei kertaakaan ikkunoita ei pestyy. Minun suomalainen mies ystäväni joka kertaa kun tuli käymään katsoi ikkunoihin ja sitten ihan reipan suomalaisen kohteljan tyylin ehdotti että meidän täytyy joskus pestää nämä ikkunat. Olin nähnyt kun naapurit silloin tällöin pesivät ikkunoita mutta luulen että ei koskee minun sama sääntö. Vihdoin ystäväni pakotti minun menemään kauppaan ja ostettiin tarvikkeet ja ensimäistä kertaa itse pesi niitä samalla kun näytti kuinka homma tehdään.
”Olkaa hyvää ja Älköön luulkoon että olen todellinen sotkuinen ja likainen mies, päin vastoin olen liian tarkka puhtauden ja paikoien kunnossa pitäminen”
(kuva on BBC sivuilta)

tiistaina, huhtikuuta 04, 2006

Äärimäisyys

Mitä enemmään siirry rajojen äärimäisyyden, sitä enemmän vaara pudota kokonaan kehästä pois lisäntyy. Missä menevät jokaisen ihmisen henkilökohtainen reviirin rajat? Kuinka laaja se on? Pitääkö jokaisen ihmisen ulkopuolinen tahto määrätä hänelle sen laajudet ja sisältöä? Tai milloin tämä reviiri on uhassa?
Aasian maissa se mitä on kaikista eniten ärsyttävä on se että toisille totaalisesti kuulu mitä ikinä sinä teet omassa elämässäsi! Mitä syöt? Miten syöt? Miksi näin olet pukeutunut? Miksi tällä tavoin kävelet? Miksi näin ja noin toimit? Ja sinulla ei saisi olla toinen uskontoa kun mitä on tarjottava.
Muistan kun olin toisessa aasian maassa ja jouduin usein pitkiä matkoja matkustaa bussilla? Tuntematon kaveri, joka istui sinun viereen varsin jos olisi vähän sinua iäkkäämpi mies, niin heti alkoi tiedostella sinun kaikista henkilökohtaisista elämän asioistasi. Ja vasta sen jälkeen pommitti sinua moittimalla ja käskemällä tekemään toisella tavalla." Miten niin aikuinen mies ei ole naimisissa, et pärjää naista vai oletko sinäkin kommunisti?" kommentti, mikä usein sain kuulla. Sitten olin tottunut aina antaa harhaan jothavia vastauksia niille ihmisille, jotta pääsisin helpolla eroon. Ja joskus näytäyttyä vähäpuheisenä että he pitivät minut hölmönä tai sellaisena, jolla ajatukset on lomalla?
Suomeen kun tullaan, alussa ollaan tosi tyytyväisiä kansan hiljaisuudesta. Heti kun ensimäinen syksy saapuu ja pimeus on maan ylivertainen kuningas, vasta silloin ulkomaalaiselta ikään kuin elämän aarre hukassa ja kaipaa todellakin ihmisten seuraa. Sitten kun hoksaa sen että ei edes vielä tietää keiden naapurissa asuu. Jopa häneltä tuntuu välillä että, olenko sokeiden kaupunkien viimeinen silminnäkijä!?

Oli eräs asiaa, mitä huomasin lähes ensimäisenä suomalaisista, joka teki merkittävän vaikutuksen kun samalla herätti todellista kiinnostusta minussa tätä kansaa kohtaan. Nimittäin oli kiinnostava sivusta seurata tyttöystävän keskustelut ja seurustelu oman vanhempiensa kanssa. Hänen vanhemmat eivät antaneet minkäänlaista mielipiteea hänen asioistaan ennen kun olisivat kuulleet hänen omaa mielipiteensä. He oikeasti kunnioittivat tyttären eivätkä tunkeutuneet huolettomasti hänen henkilökohtaisen reviriin.
***Kuinka pitkään vielä jännitän siitä, että mistä aloitan puhua Suomalais kansa toverin kanssa, ennen kuin ajatukset ovat hukkuneet.
Ei sitä, eikä tätä, jotain sillä väliin. Olemme ihmisiä ja tiedoksi ihminen on sosiaalinen. Siellä, missä rajojen äärimäisyydesta voi putoa kehästä pois, toisalta liian keskuksen syvyyden voi upota loppuun.***
Moro

sunnuntaina, huhtikuuta 02, 2006

Viikon Kuva




lauantaina, huhtikuuta 01, 2006

ei näin

Perjantain-iltana klo 22.00 jälkeen olin tulossa kotiin kavereiden luota. Bussipysäkillä oli ihmisiä, jotka olivat menossa viettämään illan kaupungissa. Sieltä joku nainen alkoi keskustella mun kanssa ystävällinen sävy. Pian bussi saapui ja bussissa sama nainen minun edessä penkillä istui ja sitten kysyi minulta millaisessa naissuhteessa minä olen? Yksi kerrallan vastasin hänen kysymyksiin ja se että ei mitään suhdetta.
Tosi kauniisti ehdotti minulle jos sitten lähden hänen mukaan seuraksi tanssimaan.
No.. minun vastaus olihän ehdottomasti ei, mutta nyt yritin yhtä kohteliasti ja kauniisti sanoa ei kuin herrasmies.
"Kiitos tosi paljon hienosta ja ystävällisesta tarjouksesta, mutta mun pitää lähteä kotiin ja päästää nukkumaan." minä vastasin.
Heti huomasin että ei ollut ihan oikeanlainen vastaus, mutta en tiennyt miten korjata asian ja mitä parempi sanaa Tarjouksen tilalle olisin käyttänyt.
Nainen oli todella hieno ihminen ja ei suuttunut minun epäkohtelian vastauksesta, ainakin päältä päin en huomanut. Ja kuitenkin jatkettiin muuten keskustelua kunnes matkalla minä jäin bussista pois.

ulkomaalainen, etkö osaa vieläkään tällä kielellä kunnolla pelata ja olla loukkaamatta toisia ihmisä? Minä nuhtelin kaiken aikaa itseäni.

torstaina, maaliskuuta 30, 2006

Uusi Kansalainen




***Sain Suomen kansalaisuuden***

Mietin siitä, että mitä merkitse minulle Suomen kansalaisuus? Mitä muutosta minun pitää tehdä itsessäni tästä etenpäin? Miten se vaikuttaa kokonaisuuttan katsoen minun elämälle?

Toki se tuntuu tosi mukavamalta kun sain Suomen kansalaisuuden ja se merkitse paljon minulle. Kunnioitan sitä ja kiitollisuuden tunne että sain tämän edun. Paperissa olen Suomalainen mutta todellisuudessa olen sama ihminen, joka oli ennenkin.

Mutta uutena kansalaisena koko kansan edessä niin tahdon:
Tahdon olla hyvää ja arvollinen kansalainen
Tahdon syödä edelleen perunalaatikko, markkara(kabanossi original)
Tahdon pidä yllä saunomista yhden kaljan seurassa mutta en lupaa avantoa
Tahdon joku kerta juoda Koskenkorva vaikka lempijuomani on Finlandia Vuodka ja CHATEAU SÉNILHAC Ranskalainen punaviini
(muuten nyt sain tietää että "Eteläpohjanmaalla sijaitseva Koskenkorva on 3000 asukkaan kylä"!)
Tahdon edelleen harrastaa luistelua ja kannustaa kansaliset myös siihen. (muuten olen oppinut aika hyvin luistelua, mutta ei vielä yhtä hyvin kuin oikea kansalainen)
Tahdon edestyä suomen kielessä ja samalla kehittä suomalaisuutta kärsivällisyyttä samalla
Tahdon .....

Kaikken, mitä olen saanut elämässäni, niiden eteen olen nähnyt paljon vaivaa. Aina kantapään kautta minun pitää oppia uusia asioita.
Sen tiedän että on aina minulla viisastumisen varaa ja myös oppia uusia asioita.
Muutetaan, mitä on mutettava. Tämä vaihe merkitsee minulle uusi vaihe elämässäni.

torstaina, maaliskuuta 23, 2006

Onko Niin?

Onko niin että ulkomaalainen ei osa tehdä työtä? Puhuuko surkea suomea? Vai onko
lopujen lopuksi hän on laiska? Vai hänen ei voi luottaa?
Jos on niin, mistä on saatu nuo käsitykset? Onko oikeasti käsitykset perustuvat todellisin kokemuksiin? Vai halutaan uskoa niin?
Jos hän ei olekaan yhtä hyvää kuin Sinä, eikö ainakin hän saisi olla toisella sijalla?
Suomessa kun työtä ei tarjotaan ulkomaalaisille persuteluna työnantajat vetoavat .muun muassa monta asiaan:
-kaveri ei ole hankkinut ammattin Suomessa
-ammattitaito on puutteellinen, osaamista ei ole Suomen yleisstandardin mukainen
-Suomen kielen taito on nolla
Alkuun, pari tai kolme ensimäistä vuotta asuttuaan Suomessa Ulkomaalaisen on pakko tyytyä näihin keksittyihin perusteluihin, mitä selitellaan. Koska sillä ei ole muita vaihtoehtoja. Todellinen kaaos ja hemmennys valloittaa hänen koko elämäänsa vasta silloin kun on valmistunut Suomessa ja jopa korkeakoulun oppinnot on suoritettu suomeksi, Suomen kielessa koulussa samassa luokassa kun suomalaiset koulutoverit, mutta tilanne työnsaamisen on yhtä
toivoton kun ennen.
Joka puolella vain nuhtelua ja moittimista suomen kielen taidosta. Ja käsketään parantamaan sitä taitoa, "mistä tietää, ehkäpä se muuttaa tilannetta sinun kohdallasi". Sinisilmäisyydella myös on oman rajansa.
Miltä tuntuu kun tiedät että pitkään aikaa sinua on vain huijattu valelupauksilla ja lopuksi joudut petetyksi?
Eikö olekaan hyvää syy ulkomaalaisen kohdalla aina vedota kielen taitoihin, kun todellinen syy on se että "ei kiitos", sillä sipulia?
Yksi Lontoolainen kaveri sanoi että täällä ammattikorkeakoulun opettaijen englannin kielen tekstia kun luen minua oikein naurettaa heidän niin puuttelisen kieli taitoa!
ulkomaalainen nyt:
-ammattia saanut Suomessa
-Suomen kielellä opiskellut,(ei täydellinen kielen taitoa mutta eipä niin huonoakaan)
-tuntee Suomalaisen kulttuurin erittäin hyvin, niin hyvin että tietää ei kannata koskaan työpaikalla moittia mitään suomalaisista
-on kohtelias muita kohtaan, sivellinen kielen käyttöä
Työnantaja:
"kiitämme mielenkiinnostasi yllämainittua tehtävää kohtaan. Olemme nyt täyttäneet tehtävän, mutta valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun".

Ulkomaalainen:
No, ilmoittaka toinen kertaa kun kohdistuu...

tiistaina, maaliskuuta 21, 2006

Talvi&pimeä


Talvi on menossa ohi, mutta rakkaus talven ja sen hämmästyttävien lumisten maisemat sydämessäni eivät himmenne.
Talvi ja pitkä pimeä kausi vaikka tulevat yhdessä mutta minulle ne ovat kaksi eri asiaa.
Syksyllä yöt alkaa pidentyä suhteessa päivän ja koko luonto alistuu pimeuden valtakuntaan.
Tuntuu siltä että vähitelleen ihmisiä katoavat ympäriltä, ja välittä siltä että koko kaupunki on evakoitu.
Sanat pyyhkäistyvät kokonaan ihmisten huulilta. Jokainen onniin uuppunut syvällisin ajatuksinsa, kuin olisi langettu ikuisen hiljaisuuden tuomio.

Vihreä valo, taivailta valkoiset perhoset lentäävät urhollisesti maahan kaikkialle.
Sitten uudenlainen elämys alkaa lumisen talven keskellä. Edelleen kaikki ovat hiljaa, mutta
jokainen kansalaisista säveltää uuden iskelmän ja kiirehti treffeille talven kanssa.

En tiedä mistä tämä kaikki rakkaus, mistä niin syvää kaipaus. Ehkä se on todellakin viehättävä kun kerran siihen ihastuu. Se on jopa todellinen viekas rakastajatar ja ehkä tässä kaikessa
pimeän hiljaisuudessa näyttää ja antaa parhansa, jonka ei saa mistään muualta.
Ainakin se on tosi katellinen kun erottaa meidät toisistamme sen ajan kun hän on itse maisemissa, jopa katellinen siihen että olisimme puhuneet toisillemme.

En minäkän itke kun luminen talvi lähde,
muistoja tarvitsen tulevan aurinkoisen kesää varten kunhän tää talvi myös vie mennessän pimeyden mukaansa ja me taas löydämme toisiamme.

torstaina, maaliskuuta 16, 2006

Ruoka kulttuuri


Sohvapöydällä oli pistaasi, paahdettu maanpähkintä, manteli, saksanpähkinä
kuorittuna, vaalea rusina, tumma rusian ja jokainen eri lautasella. Keitiön päydällä
ruokien lisäksi oli kaksitoista erilaista hedelmää ja ihan päällimäisenä isot
granaatiomenoita, joita oli hlkaistuu ja siinä houkuttelevat punaiset siemenet näkyvissä.
Vierana oli joukko suomalaista poikaa ja tytöä kavereita. Ruoka syötiin mutta hedelmiä ei juuri kukaan edes koskenut ja sohvapöydällä, missä pähkinät olivat vielä yksinäisempi.
Tosi asiassa en harkitsevasti yrittänyt kiusata ketään, vaan halusin antaa porukka kavereilla jotain erilaista kokemusta.
Oli melkoinen pettymys koska pää ruoan jälkeen ei enää mitään maistunut kenellekään.
Nimittäin kutsun yhteydessä ihan vitsinä sanoin jokaiselle että ei saa ottaa karkkia eikä chipsi mukaan muuten ei pääse sisään ja näin olleen ei kenelläkään ollut karkkia mukanaan.
Aika koetteleva tilanne suomalaisille.
Itse alkoin syödä hedelmistä ja pähkinöistä ja lämpimästi suusittelin ja kannustin muita tullaa mukaan. Hauska show alkoi vasta silloin kun napasin pähkinöitä ja samalla mainostaa että kuinka hyviä nämä ovat. Kuvittelkaa, ihan kuin olisin koe eläin keskellä olohuonetta. Vihdoin sain ainakin kolme kaveriä mukaan mutta suurin
osa ei edelleenkaan tahtonut maistaa.
Toki tämä tapahtui monta vuotta sitten. Nykyään enää en tarjoa kovin paljon hedelmiä
suomalaisille vierailleni.

tiistaina, maaliskuuta 14, 2006

suomea vaan

Nykyän tuntuu siltä että ihmiset aavistavat sen että tuo ulkomaalainen osaa varmasti suomea. Nimittäin Suomalaiset tilanteessa kun on tarvetta puhua, he puhuvat minulle suomea ja vielä taidokkaasti. Oikeastaan se tuntuu mukavalta kun joku suomalainen tarvittaessa kysyy tai pyytää apua suomen kielellä.

maanantaina, helmikuuta 27, 2006

Näsijärvi

Jälleen tänä iltana oli mukavan tuntuinen kävellä Näsijärvellä.
Lumisellä järvellä kävellä ja kun nostaa päättä taivaalle, vaauuuuu..mitä näkymä, kaukaa
suloiset tähdet keimailevat. Niin pimeällä kun oikein tarkkaile niitä pieniä ja myös
vähemmän kirkaammat tähdet näyttävät kuin pikku ujot tytöt, jotka kuiskavat toisten
korville ja nauravat hiljaa oudolle miehelle.
järvellä, keskellä pimeä kun katsoo kaupunkia se on kuin lämmin koti, haluttava.
Täysin vapaa olo, vapaa palata kotiin tai pidemmälle pimeyteen.
Kokonaan vapautunut olo, ei kukaan häiritse, olet itse ja ympärillä lumisen järven valtio, mutta samalla kaipaus ihmisiin ja pelko yksin olemisen laajuudesta ja siitä että ei yksin
voi peittää koko järven yksinäisyytta, lisä halun palata kotiin.
Pimeän illalla Tampereen Näsijärven hämmästyttävän upeasta näkymästä ei voi olla
kiittämättä Suurta Luojaa.

lauantaina, helmikuuta 25, 2006

Yllättävä Pilakuva

Netissä törmäsin pilakuvia iranilaisista taitelijoilta, jotka ovat uskaltaneet piirtää jopa pilakuvia Iranin edellisesta presentista ja hallituksen ministereista. Ja taitelijat asuvat itse Iranissa. Kyllä se on todella yllätys. Koska tunnen esimerkiksi Iranin tilanetta yksi islamilaisista maasta, jossa jopa yhden pilakuvan väärinkäsityksista taitelija on teloitettu tai on tuomittu yli kymmenen vuoden vankila. Koska on ymmärrettu pilakuvan viitaneen maan hallitsijan tai joku uskonnon johtajan.
Tässä edellisista Iranin presendista Muhammed Khatamin pilakuva.
Huom. Tällä kuvalla ei ole minkäänlainen yhteys viime aikoien pilakuvien kanssa, jotka ovat aiheuttaneet paljon surua ja harmia kaikille osapuoli ihmisille eripuoli maailmaa.

Tässä on taitelijasta lisää pilakuvia.
ja
Tässä on joukko mainituista taitelioista.

torstaina, helmikuuta 23, 2006

Suomen kansalaisuus

Kansalaisuus hakemuksesta
"Suomen kansalaisuuden voi saada hakemuksesta.
Kansalaistaminen perustuu harkinnanvaraisuuteen.
Hakijalla
ei ole ehdotonta oikeutta Suomen kansalaisuuteen, vaikka hän täyttäisi laissa mainitut edellytykset. Toisaalta hakijalle voidaan myöntää kansalaisuus, vaikka hän ei täyttäisikään edellytyksiä. Hakijan huollossa olevalle alaikäiselle lapselle eli kanssahakijalle voidaan myöntää Suomen kansalaisuus hakemuksesta vain yhdessä hakijan kanssa."

maanantaina, helmikuuta 20, 2006

Kosketus


Suomalaiset kaverit keskenään eivät uskalla kosketta jopa toisten olkapäätäkään.
Kun pääse koskettamaan kauniisti ja ihan lempeästi ja asiallisesti toista vaikka olkapäätä on tärkeä askel luottamukseen. Tallaiset kosketukset lähentävät ihmisia toisille ja suhte on huomattavan rennompi.
Minä ulkomaalainen en ymmärrä tätä että kun kaverilla keskenään on niin vaikea haalata toisia mutta toisalta samassa ympäristössä nainen ja mies saattavat samana päivänä kun tutustuvat myös mennää sänkyyn!
Minä haalan monia suomalaiset kaverini ja he ovat ehkä jotenkin tottuneet minun erilaisuuteni.

torstaina, helmikuuta 16, 2006

Ei Suomea!

Miten niin ei!?

Mitä tämä kieli oikein on? eihän tällä kielellä ole minkäänlaista arvoa missään maailma muuten kun tässä pienessä maassa? Ajattelehän, sinun täytyy yötä päivä nähdä vaivaa ja opiskella kun opit vaikka vähän tätä kieltä ja lopujen lopuksi sitä puhuvat vain viisi miljoona! Ja lisäksi kun puhut tätä kieltä ihmisten kanssa niin itse suomalaiset eivät yhtään arvosta sinua ja oikeastaan he ottaavat sinua vastaan parhaiten vasta kun puhut englantia...
...
Mistä oikein olet tullut? Mitä ... täällä teet?
Hello, ...excuse me! Probably you do'nt speak finnish!... ja muuuuuuuuuta
Ulkomaalainen kun muuttaa Suomeen ja aikoo oleskella Suomessa lähes kaikki kohtaavat tämän tyypistan tilannetta.
Maahanmuuttaneet, jotka ovat olleet jo vuosia Suomessa, eivätkä ole oppineet paljon mitään suomea ja edelleen käyttävät tulkkia. Tämä porukka on niin turhautunut että sillä ei ole muutta sanottava kun masentavia asioita.

Ja toisalta myös on suomalaisia, jotka kohtelevat sanoin huonosti ulkomaalaisia.
Alussa kun tulin Suomeen, suomen kielen oppiminen oli todella rankka urakka ja se vei kaikki voimat mutta ei ollut mitään mahdotonta oppia.
Kävi niin että samat ihmiset, jotka kirosivat suomen kieltä, myöhemmin jatkuvasti hartaasti tulivat pyytämään lukea ja käänntää heille kirjeen, jonka on saaneet jostan virastosta.
Vuosia sitten erään kerran koulussa kysyin parhalta ysävältäni että olisitko luottanut ja arvostanut minua jos minä puhuisin vain englantia sinun kanssa enkä olisi osanut suomea. Hän oli erittäin hämmästynyt ja vastasi että ei todellakaan pidä paikansa. Nyt kun puhumme suomen kielellä tämä itsestään tuo luottamusta ja arvostan sitä että puhut minun äidin kielellä. Sillä meilla aina oli todella kiinnostavia keskusteluja.
On kaveri, joka on samasta maasta kun minä, meillä on yhteinen äidin kieli ja kiinnostava os se että me aina kirjoitamme toisellemme suomeksi.
...Koulun ja työn oheella on myös meneillä yksityinen suomen kielen opetus, jonka tarkoituksena se että parantaa kirjallista taitoa...

tiistaina, helmikuuta 14, 2006

Ujo Poika


Ujo poika hiljaa,yksin poistu kotoa
"Moi".... kai olikin naapuri, mutta miksi ei vastanut mitään vaan murisi.ujo poika
puhui itseksen kerrostalon pihalta poistuan.
Halki kaupunkia kävelee, ei mitään uutta, Hämeenkatu on yhtä pitkä ja kylmä kuin
eilen. Ohi menneessä ikkunasta vilkaisee vaan CoffeHousia "ei ollutkaan ketään tuttua siellä" sanoi hiljaa, "ei siellä kuin missään muallakaan koskaan ollut ketään tuttua, eikä CoffeHausissa koskaan kukaan odottaa minua".
Aika lähteä kotiin.
Bussissa istuu ja katso ympärillä ihmisiin"Miksi ei kukaan istu minun viereen?" ihmittelee.
Mitä he miettivät? Kenelle he lähettävät tekstiviestin, mitähän mahtavat kirjoittaa viestissään? anteeksi pyyntö sitä että pitkään ei ole puhunut miehelleen, vai?
Onko kaikilla niin paljon murheita että niin syvällä miettivät sitä?
Onpa tuo tyttö kaunis. vaaleat ja vaaleanpunaiset tukkat yhdessä valloittaneet otsansa. Mitä hän ajatele minusta? varman hänellä on pieni valkoinen koira ja hänellä kiirre ruokia koiran, ehkä sillä on poikaystävä, joka tule hetkeksi hänelle käymään.
Mitä jos minäkin opin Suomea? Eikö tällä kielellä voi puhua mitään muuta asia kun
työasioita?
Ujo poika tuli perille ja piti jäädä pois bussista.
Jäi yksin pois pysäkille, bussi lähti ja hän hetken pysähtyi paikoilleen ikään kuin
olisi vasta tajunnut tosi tärkeä asiaan.
" En ole vain yksin, olen myös ulkomaalainen poika" Sanoi ihan ääneen.

perjantaina, helmikuuta 10, 2006

kansainvälinen lehdistö valokuva

Vuoden 2005 kansainvälinen lehdistö valokuva "World Press Photo" voittajat.
Kanadalainen lehdistö valokuvaaja "Finbarr O'Reilly" tällä valokuvalla voitti vuoden 2005 "World Press Photo" kilpailun.
Kuva on eräässä kansainvälisessa hätä- avustus ja ruokailu keskuksessa Nigeriassa otettu. Vauva pidä käsillään äidin suusta ja se kuvaa " kauneutta, kauhistusta ja epätoivoa"
Tältä sivulta voit katsoa kilpailun muut ehdokaiden valokuvat. Toisin jotkut ovat kyllä järkyttäviä maailman karkeista tapahtumista.

keskiviikkona, helmikuuta 08, 2006

kun Vaatimattomuus ja rehellisyys kohtaavat

Kyllä minä osan, ehdottomasti olen siinä paras, juuri minut on valmennettu tähän tehtävän, no, ellen osa tätä mitä muuta minulta voi odottaa, jos joku olisi luotu tähän tehtävän se olen minä, elämäni tarkoitushän nimenomaan tässä tehtävässä piilee. Koska olen paras!!!
Oletko sinäkin tällainen? ..onko edelliset ajatukset sinullekin tuttuja? ..voi että..
Sinun täytyy aina sanoa kyllä kun esitetään joka ikisen vaatimuksen työ paikalla ja jossain mualla, muuten olet surkeä ja tyhmä!
No, mitä on sitten sinun heikkous? oikeastaan en ole tottunut näkemän heikkouteni koska periaatessa minun persoonani ei sovellu heikkoutta!
Kuten jotkut tietävät sellainen ihminen ei ole olemassakaan todellisuudessa , joka osaa kaiken sellainen persona kuin on kuvailtu kuvauksessa. Mutta valitettavasti kun niitä on lähes monissa paikoissa ja on yhä lisääntymässä tämän kaltaisia. Ja kuvitelkaa että tämän täydellisen vaatimattoman työntekijän sotkut kaatuvat hänen työkaverin niskaan. Jonkun pitää syylistyä hänen pahanteoistaan. Toisen pitää saada potkut, jotta hän saisi mahdollisesti elää muutaman päivän lisää.
Koska tämän täydellisen työntekijän rehellisyysestän johtuen hän ei pystyy pettämään itseään ja vaikkapa kerran myöntä tehneensä virhen.
Voi kuinka iljettävä olla sellaisten ihmisten kanssa tekemisessa, jotka aina ovat toisia parempi. Ja eivät yhtään tunne häpeä eikä punaistuu kun suoraan naaman valehtelevät. Silloin kun ei varmasti tietää asiaa silti sanoo "kyllä vissi"!
Kysyn kaverilta silloin kun en tietää jotain asiaa mielummin kun elään toisten kustannuksella. Kuljen matalalla profililla koska minulla ei ole varaa kaatua korkeudelta.