perjantaina, huhtikuuta 21, 2006

Maapallomme Ihmeet

UNEP:n( Yhdistyneet Kansakunntien ympäristönsuojeluohjelma) sivustossa kävin lukemassa muun muassa juttuja vaikutus valloista miehistä ja naisista, jotka ovat vaikuttaneet ihanteellinen maapallomme ympäristön säilyttämisestä kun samalla löysin aivan upeita valokuvia. Itse harrastan valokuvausta ja ehkä tämä on syynä kun vierailen uuden netti sivuston heti etsin valokuvia. Jos jaksat suosittelen käydä ihmeessä katsomassa näitä kuvia(40kpl), en epäilekään että sinäkin ihailet maapallomme ihmeet.
Ethän varmasti unohta myös käydä ihailemessa oma kotimaasi revontulet ihmeellisyydet tässä osoiteessa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei. Lukaisin yhdeltä istumalta melkein koko blogisi läpi. Toivotan sinulle sisukkuutta! Olen itse syntynyt ja kasvanut Suomessa mutta asunut ulkomailla monta vuotta. Törmäyksiltä on vaikea aina välttyä, mutta huumorintaju auttaa. Suomalaiset osaavat olla epäluuloisia ja hitaita lämpiämään - jopa ulkomailta tulevaa toista suomalaista kohtaan - mutta ystäviä saatuasi he ovat usein ystäviäsi loppuikäsi eivätkä vähästä hätkähdä.

Muutama ajatus tuli mieleen suomen kielestä. En itse pidä äijää pahana sanana, mitä nyt ehkä aika slangimaisena, ja muija taitaa vieläkin elää vanhan kansan kielessä tarkoittamassa vaimoa. Siinä kun negro-sanalla on englannissa kai aina ollut negatiivinen kaiku, neekeriä on Suomessa käytetty aika pitkään ihan neutraalina sanana. Joistain vanhemmista lastenlauluista se kai löytyy vieläkin. Musta tai tummaihoinen eivät vielä suomeksi kuulosta yhtä luontevilta kuin esim. black. Kaikesta tästä johtuen suomalaiselle lähestyminen ja puhuttelu voi olla vaikeaa, maassa kun ei tummaihoisia ole elänyt vielä kovinkaan pitkään. Loppujen lopuksi, äänensävy kyllä kertoo ystävällisyydestä paljon enemmän kuin sanavalinnat.

Varsinkin jos olet saanut Suomesta turvapaikan, et ehkä halua kertoa yksityiskohtaisemmin, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan mistä olet kotoisin. Toisaalta puhut itsestäsi tummaihoisena, mutta toisaalta tunnet Aasian kulttuureita.

Lopuksi, onnea työnhakuun! Niin kuin kaikissa muissakin maissa, suhteet auttavat. Varmasti sinunkin kohdallasi vielä tärppää!

Ulkomaalainen kirjoitti...

Moi
Epäilemättä ei vienyt sinulta kovin pitkää aikaa kun lukaisit koko blogiani läpi, minä kiitän sinua. Kiitos siitä että käytit aikaa lukemaan yhden Ulkomaalaisen hyvin puutellisen päiväkirjaan.
Aika usein yhden parhaistani ystäväni kanssa, joka on suomalainen mies välillämme syntyy tosi pitkiä mielenkiintoisia keskusteluia. Yksi aihe, joka palaa keskustelu aiheeksemme silloin töllöin toistuvasti on se että missä määrin ihminen voi muutta tapojansa tai muuttua jopa merkittävästi!? Kokemuksesta voin sanoa että ihmisella on kyky muuttua yllättävän paljon jopa enemmän kun itse voisi uskoakaan, jos itse tahtoo siihen. Ja joskus on sen ihmisen parhaaksi että muuta jotkut tapojansa, joista ei seuraa muuta kuin ongelmia muiden suhteessa. Mutta hyvistä tapoista ei kannata millään luopua.
Olen ulkomaalainen ja mielestäni olen sopeutunut erinomaisesti Suomalaisen kulttuurin ja ympäristöön, koska olen halunut. Ja esimerkiksi Suomalaisten puheissa jotkut sanat eivät kuulosta minun korvilleni sopivammalta "muija ja äijä" ovat niistä. Uskon niin että oman perhe kasvatuksesta johtujen, naisilla on ollut arvokas ja jopa pyhä asema, joita pitää käsitellä kuin arvokas astia. Ja samalla isällä on ollut suuri arvo ja
vanhempia velijä ja sisaria pitää kunnioittaa. Vaikka on ollut erossa perheestani toistakymmentä vuotta mutta nämä asiat ovat juurtuneet syvälle luuhun asti. Ja onneksi minun Suomalainen ystäväpiirissä nämä perhe arvot pidetään suuresti yllä, enkä väittää että heidän seurassa en kuulisi sana äijä.
Siinä mielessä olet oikeassa että joskus neekeri sanalla Suomessa on ollut yleinen käyttö. Sen huoma kun iäkkämmät Suomalaiset käyttävät tätä sanaa enemmän. Mutta jos olisit ulkomaalainen ja joku viikonloppu jopa illaan suussa kävellessään kotiin Hämeenkadulla joku Suomalainen sinun perässäsi huudahta "Hei Sinä NEEEEKERI"! Niin silloin voin kvitella miltä sinusta tuntuisi?
En näe mitään tarvetta kertoa kaiken yksityiskohtaisesti itsestäni täällä julkisesti. Koska minusta ei ole paljon mitään kerrottava! Tulin Suomeen opiskelemaan ja ennen Suomeen tuloa jo sain valtiolta viisumin maahaan ja pysyvän oleskeluluvan.
Hyvin mieleenkiinnolla jatkan tällä tavoin kirjoittamista ja yhteydessä näin laajasti eri-suomalaisin.
Arvostan suuresti teidän mukavien ja erittäin kiinnostavien Suomalaisten mielipiteet, jotka kirjoitatte täällä.
Tavataan jälleen