torstaina, helmikuuta 21, 2019

Ulkomaalaiset lukevat suomea


Vuosia enää tämä bloggi ei ole päivitetty. Se ei johdu siitä, että into kirjoittamisen olisi laimentunut, tai enää ole mitään aihetta mistä kirjoittaa. Pikemmin siihen on joitakin aika päteviäkin syitä. Tietysti rohkeudella ja laiskuudella myös on omat vaikutksensa.
Uuden aikakauden Ulkomaalainen (eikä uusi sukupolvi) nykyään kirjoittaa eri aiheista, ainakin toistaiseksi.
Tervetuloa Kurdilukija bloggiin.

sunnuntaina, kesäkuuta 10, 2012

Unohtamaton Kihlaus

Terve hyvät ihmiset, siis te kaikki! Vaikka tällä jutulla ei ole mitään tekemistä ulkomaalaisen kanssa mutta, oli pakko jakaa teidän kanssa. Toki mikäli ulkomaalainen toivo kihloihiin, hänellä on vähemmän mahdollisuuksia kun oman maalaisen parin löytäminen miltei ole mahdotonta. Silti kannata katsoa tätä videoa. Iisak kutsuu tyttöystävänsä oman vanhemman kotiin ja siellä häntä odottaa suuri yllätys. Videon alussa näkyy Iisakin veli, sitten ystävät ja vielä tytön ystävät netin kautta kaikki laulavat sitä laulua mitä tyttö kuuntele kuulokkeillä. Ja vihdoin Iisak saapuu.. Tähän menneessä 13 miljoonaa katsojaa on katsellut tätä videoa!...

torstaina, huhtikuuta 26, 2012

Somalinuorista Liki Puolet Syrjäytymisvaarassa

Maahanmuuttajaryhmien syrjäytymisriski vaihtelee. Suurin riski jäädä ilman koulutusta, tutkintoa ja työtä on somalia puhuvulla nuorilla, pienin venäjää tai persiaa puhuvilla.

Taulukko esittää syrjäytyneiden nuorten osuuden kieliryhmittäin. Tarkastelussa ovat mukana kaikki 15-29-vuotiaat, joilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Tilastosta on poistettu äidit, joilla on alle 7-vuotiaita lapsia. Syrjäytyneellä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja joka ei opiskele eikä käy töissä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja ovat vuoden 2010 lopusta. Lähde: Pekka Myrskylä / Tilastokeskus Kuva: Juha Kiiskinen / Yle
































Somalialaisnuorten syrjäytymisriski on Tilastokeskuksen mukaan omaa luokkaansa: peräti 41 % somalialaistaisista nuorista on ilman työtä, koulutusta ja peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

-Me ajatellaan, että suomalainen voittaa aina. Täällä pärjää, jos on mahdollisimman suomalaisen näköinen, suomalaisen tapainen ja pystyy peittämään oman erilaisuutensa. Ja somalialaisnuorille se on vaikeaa. On vaikea esittää suomalaista, sanoo Päivi Harinen, nuorisotutkija ja dosentti Itä-Suomen yliopistosta.
Muita korkeassa syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä ovat kurdia, arabiaa ja thai-kieltä puhuvat. Huomattavan pieni riski on persiaa puhuvilla iranilaisilla sekä venäläisillä.
Osan vaikeuksista selittää kieli, osan perhe. Jotkut maahanmuuttajaperheet eivät pysty tukemaan nuoria suomalaiseen yhteiskuntaan ujuttautumisessa, sillä vanhemmat voivat olla vielä enemmän syrjässä kuin lapset. Ilman suomen kielen taitoa Suomessa ei tutkijan havaintojen mukaan kelpaa juuri mihinkään työhön.
- Meillä äidinkieli on jotenkin valtavan arvostettua kulttuurisesti, Harinen sanoo.
Poliitikkojen rakentaman yhteiskuntatakuun pitäisi koskea myös nuoria. Vielä siitä ei ole ollut suurta hyötyä.
- Täytyy toivoa,  että siitä ei tule sellaista temppujen jatkumoa, niinkuin tähän asti nämä nuorten parissa sovelletut toimet ovat olleet, Harinen toivoo.
Maria Stenroos

Maahanmuuttajanuorilla yli viisinkertainen syrjäytymisriski

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä pitäisi keskittyä nykyistä enemmän maahanmuuttajiin, sanoo syrjäytymistä paljon tutkinut Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä.
Kun suomen- tai ruotsinkielisten nuorten syrjäytymisprosentti on 3,7, vieraskielisillä se on keskimäärin 20. Myrskylän mukaan hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu ei riittävästi keskity maahanmuuttajien syrjäytymiseen.


Nuorten syrjäytyminen on Suomessa keskeinen yhteiskunnallinen teema, josta ovat huolissaan poliitikot presidenttiä myöten. Aiheen on nostanut pinnalle huoltosuhteen heikkeneminen ja pelko työvoimapulasta, mutta syrjäytyminen ei itse asiassa ole merkittävästi lisääntynyt.
- Se oikeastaan väheni vuoden 2009 taantumaan saakka, silloin se hieman nousi, sanoo Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä.
Myrskylä on tutkinut syrjäytymistä tilastoaineiston pohjalta, ja julkisessa keskustelussa pyörivät luvut ja syrjäytymisen määritelmät ovat pitkälti häneltä peräisin.
- Kantaväestön syrjäytyminen on hiukan vähentynyt, mutta vieraskielisten määrä on kasvanut. Kun heistä tietty osa jää syrjään, se nostaa syrjäytyneiden kokonaismäärää hiukan, Myrskylä kertoo.
Tutkija: Huomio maahanmuuttajiin ja huostassa olleisiin
Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten syrjäytymisriskissä on hurja ero. Myrskylän Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuvien laskelmien mukaan suomen- ja ruotsinkielisten 15-29-vuotiaiden syrjäytymisprosentti on 3,7. Vieraskielisillä se on yli viisinkertainen, 20 prosenttia.
Myrskylän määritelmän mukaan syrjäytynyt on nuori, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, ja joka ei opiskele eikä käy töissä.
Myrskylä sanoo, että jos nuorten syrjäytymiseen halutaan puuttua, tärkeintä olisi kiinnittää huomio maahanmuuttajanuorten syrjäytymiseen.
- Ulkomaalaistausta on kaikkein vaikein tekijä. Toinen aika iso ryhmä ovat huostaanotettuina olleet nuoret, Myrskylä sanoo.
Nuorisotakuu ei yksin riitä
Myrskylä menee torstaina aamulla tapaamaan presidentti Sauli Niinistöä, joka on luvannyt perustaa syrjäytymistyöryhmän.
Hallituksen kärkihankkeita puolestaan on nuorten yhteiskuntatakuu. Se on Myrskylän mielestä hyvä alku, mutta ei erityisemmin puutu maahanmuuttajataustaisten tai huostassa olleiden ongelmiin.
- Ei ainakaan riittävästi. Ehkä sen tarkoituskaan ei ole, enemmänkin valmistuneille yritetään taata työpaikka, Myrskylä sanoo.
Ihalainen: "Pitkä marssi"
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) on paitsi nuorisotakuun puuhamies, myös kotouttamisesta vastaava ministeri. Hän painottaa, että nuorisotakuu koskee myös maahanmuuttajia.
Se ei vastaa kaikkiin ongelmiin, mutta muitakin keinoja Ihalaisen mukaan on.
- Erikseen on varattu määrärahoja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja koulutukseen. Lisäksi valtio tukee kuntia taloudellisesti kotouttamisohjelmien tekemisessä,  Ihalainen luettelee.
Ihalainen uskoo, että maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriskiä on mahdollista painaa alas. Edessä on kuitenkin "pitkä marssi".
- Haaste on aika iso, aika paljon on jo päässyt tapahtumaan. Työmaata riittää, mutta jostain on aloitettava, Ihalainen sanoo.

..YLE Uutiset..





perjantaina, huhtikuuta 13, 2012

Suomen ulkomaalaisratsiat tehokkaita



Räsänen: Suomen ulkomaalaisratsiat tehokkaita
Sisäministeri Päivi Räsänen pitää Suomen ulkomaalaisvalvontaa tehokkaana. Räsäsen mukaan ulkomaalaisratsioissa ei ole todennettu väärinkäytöksiä. Vähemmistövaltuutettu kehotti poliisia selkiyttämään käytäntöjään, jotta poliisi ei syyllistyisi profiloimaan ihmisiä etnisen alkuperän perusteella.


Vähemmistövaltuutettu on saamiensa yhteydenottojen perusteella selvitellyt useita tapauksia, joissa ulkomaalaista alkuperää oleville ihmisille on jäänyt epäselväksi, miksi poliisi pysäyttelee heitä. Ylen uutisoitua asiasta sisäministeri tutki asiaa.

- Minun eteeni ei ole tullut yhtään konkreettista tapausta, että poliisi olisi toiminut väärin. Eli sellaista todennettua tapausta, sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sanoo.
Räsäsen mielestä poliisin koulutus ja toimintaohjeet ovat ajan tasalla.
- Mutta tottakai on tärkeää, että jos tällaisia tilanteita tulee, niin ne tuodaan esiin ja selvitetään, sisäministeri Päivi Räsänen sanoo.
"Ratsioissa paljastui satoja luvattomia maassaolijoita"
Vähemmistövaltuutettu kehottaa poliisia selkiyttämään käytäntöjään. Muuten voi vaikuttaa siltä, että poliisi syyllistyisi etniseen profilointiin. Etninen profilointi on YK:n säädösten mukaan kiellettyä, se tarkoittaa ihmisten luokittelemista alkuperän perusteella. Myös EU on ohjeistanut asiasta.
- Kyllä vähemmistövaltuutettu on tässä ihan oikeassa, mutta samalla korostan, että ulkomaalaisvalvontaa tulee suorittaa. Meillä esimerkiksi viime vuonna poliisi sai kiinni yli 800 tällaista tapausta, joissa oli joku rikkomus oleskeluluvan tai ulkomaalaislain suhteen - ihan tämän valvonnan ansiosta.
Suomi voi olla esimerkki muille Schengen-maille
Ratsioita pitää Räsäsen mielestä jatkaa, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Etniseen syrjintään ei saa syyllistyä, eikä ulkonäön perusteella lajittelu Räsäsen mielestä tuottaisi hyvää tulosta.
- Valtaosa ulkomaalaisista on ihan valtaväestön näköisiä, eli se ei ole edes kovin järkevä tapa hoitaa ulkomaalaisvalvontaa.
Räsäsen mielestä Suomen ulkomaalaisvalvonta on tehokasta.
- Itse asiassa Suomi toimii aika tehokkaasti laittoman maahantulon suhteen, ja sitä tehoa ei ole syytä heikentää, koska se on myös meidän vahvuutemme, ja voimme tässä näyttää esimerkkiä muille Schengen-maille.
Suomen ulkomaalaispolitiikkaa kiristettiin viime hallituskaudella, ja sisäministeriössä selvittelyn alla on uusia tiukennuksia humanitääristä suojelua saavien henkilöiden oikeuksiin. Ulkomaalaisten ratsaamista pitää Räsäsen mielestä jatkaa kuten tähänkin asti.
Lähde: YLE Uutiset

Vähemmistövaltuutettu paheksuu poliisin ulkomaalaisratsioita

Suomen poliisin tapa kysellä henkilötietoja ulkomaalaisilta hämmästyttää vähemmistöjen oikeuksia puolustavaa viranomaista. Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulee yhteydenottoja, joiden mukaan poliisi ratsaa ulkomaalaisen näköisiä henkilöitä kertomatta perusteluita.


Suomessa asuva ulkomaalainen voi joutua näyttämään paperinsa yllättävissä tilanteissa - esimerkiksi kaupungilla kävellessään tai ollessaan satamassa sukulaisia vastassa.
- Ihmiset, pitkään Suomessa asuneetkin, Suomen kansalaisetkin, valtaväestöstä poikkeavat, ottavat yhteyttä, että minut taas pysäytettiin, sanoo Vähemmistövaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen.
Hiltusen mukaan henkilöille jää epäselväksi, miksi heidät on pysäytetty:
- Ihmisille on jäänyt sellainen mielikuva, että he eivät tiedä, minkä takia heidät pysäytettiin. He epäilevät, että ainoa syy oli heidän etninen taustansa. Että ei tässä ainakaan viestinnässä ole onnistuttu.
Poliisi kiistää väitteet. Poliisin mukaan tilanteissa kerrotaan aina, miksi henkilö pysäytetään.
- Minun tietooni ei ole tullut tällaista tilannetta, että olisi jätetty kertomatta, sanoo komisario Jari Taponen Helsingin poliisista.
- Sehän kuuluu hyvän hallinnon tapoihin, että jos kansalainen joutuu toimenpiteiden kohteeksi, niin heille kerrotaan syy, miksi, Taponen sanoo.
Maassaoloa valvotaan pistokokein
Myös Yle Uutisille on kerrottu tuoreesta tapauksesta, jossa poliisi kysyi miesseurueelta henkilöpapereita selittämättä, mistä on kysymys. Henkilöt olivat itäeurooppalaisia, joukossa myös vuosia Suomessa asunut, täällä opiskeleva ja työskentelevä henkilö.
Poliisin mukaan pysäytykset liittyvät yleensä järjestyshäiriöihin, rikosepäilyihin tai täällä olevien ulkomaalaisten maassaolon edellysten tarkistamiseen. Esimerkiksi EU-kansalaiset saavat oleskella maassa kolme kuukautta kerrallaan.
Ulkomaalaisten maassaoloa valvotaan pistokokein. Etninen profilointi on kielletty. Poliisin on vaikea kertoa, miten pistokokeisiin otettavat valitaan.
- Se perustuu käytännössä siihen, että jos... jos on ulkomaalainen, niin häneltä voidaan kysyä, Taponen sanoo.
- Mikään ryhmä ei sen takia valikoidu meidän kohteeksi, että me syrjisimme, se ei kuulu suomalaisen poliisin toimintatapoihin, Jari Taponen vakuuttaa.
Vähemmistövaltuutettu puuttui rajavartioston profilointeihin
Vähemmistövaltuutetun toimiston mukaan poliisin pitäisi olla tarkkana.
- Kyse on siitä, millä perustein ihmisiä valitaan tällaisen viranomaistoiminnan kohteeksi, ja se ei saisi olla syrjivää.
Vähemmistövaltuutettu on puuttunut rajavartioston tapaan profiloida ulkomaalaisia vuosi sitten. Silloin vähemmistövaltuutettu esitti rajavartiolaitokselle keskustelua ja koulutusta etnisen profiloinnin kiellosta. Kannanotto liittyi rajan tekemään henkilötarkastukseen.
Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen epäilee, että joissakin tapauksissa poliisin ulkomaalaisvalvonta vaikuttaa tehottomalta ja perusteettomalta.
- Tätä pitäisi kyllä paremmin käydä organisaatiossa läpi, näitä toimintatapoja.
Lähde: YLE Uutiset

tiistaina, helmikuuta 21, 2012

Oulun viikonloppuinen pitseria-ammuskelu



Poliisi on jatkanut Oulun lauantaisen pitseria-ammuskelun tutkintaa. Tekninen tutkinta on saatu valmiiksi ja ammuskelusta pelastuneita on päästy kuulemaan. Poliisin mukaan 24-vuotias mies ampui ravintolassa ainakin kuusi laukausta.
Poliisin saamien tietojen mukaan ampuja oli mennyt normaalisti asiakkaaksi pizzeria Monacoon. Tilauksen jälkeen hän maksoi ostoksensa ja jäi odottamaan pitsaa. Mies alkoi kuitenkin ampua yllättäen pistoolilla. Hän laukaisi aseen ainakin kuusi kertaa ja ampui lopuksi itseään.
Ammuskelussa kuoli pitserian 21-vuotias yrittäjä. Lisäksi yrittäjän setä haavoittui vakavasti. Ampuja ampui myös ravintolan työntekijää kohden, mutta tämä pääsi pakenemaan paikalta vahingoittumattomana.

Motiivia selvitetään edelleen

Haavoittunut henkilö on toipumassa saamistaan vakavista vammoista ja hänet on puhutettu. Ammuskelusta pelastuneiden mukaan pitseriassa ei ollut riitaa tai sanaharkkaa vaan teko tuli kaikille yllätyksenä.
Teon motiivi ei ole edelleenkään tiedossa. Poliisi tutkii kaikki vaihtoehdot siinä määrin kuin se on mahdollista. Asia ei etene syyteharkintaan, koska rikoksesta epäilty on kuollut.
Ampujalla on rankka väkivaltatausta. Hänet tuomittiin vuonna 2006 tapahtuneesta henkirikoksesta. Mies pääsi ehdonalaiseen vapauteen lokakuussa 2009.
Lähde: YLE Oulu

sunnuntaina, tammikuuta 29, 2012

Satoja turvapaikanhakijoita palannut vapaaehtoisesti kotimaahansa


Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista kymmenesosa palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa. Eniten hakijoita on palannut parin vuoden aikana Irakiin. Paluumuuttojärjestelmästä ollaan tekemässä pysyvää.
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Matti Heinonen on palannut muutama päivä sitten Somalimaan hallituksen kanssa käydyistä neuvotteluista.
- Kävimme neuvotteluja Somalimaan hallituksen kanssa ja solmimme heidän kanssaan vapaaehtoista paluuta koskevan sopimuksen.
Heinosen mukaan kaksikymmentä vuotta sitten itsenäisyysjulistuksen tehnyt Somalimaa on alueen maista demokraattinen, siellä on parlamenttivaalit ja lehdistön vapaus.
- Olot ovat siellä kutakuinkin rauhalliset, rauhattomuus ei ole ongelma vaan köyhyys, arvioi Heinonen.
Sen sijaan rajan eteläpuolella Somaliassa tilanne on aivan erilainen.
- Somaliassa, esimerkiksi Mogadishun alueeella on ollut näitä sotilaallisia konflikteja ja rauhatonta, eikä sinne suositella paluuta.
Irakiin palannut eniten turvapaikan hakijoita
Vapaaehtoinen paluu lähtömaahan kiinnostaa yhä useampia turvapaikan hakijoita, jopa turvapaikan saaneita. Pari vuotta sitten käynnistyneen ohjelman kautta on palautettu lähtömaahansa vuosittain kymmenesosa turvapaikkaa hakeneista, lähes 400 ihmistä vuosittain. Palaajia on ollut 50 - 60 maahan.
- Suurin paluumaa on yllättäen Irak, vaikka Irak on ollut ongelmallinen maa. Sinne on palannut toistasataa henkilöä, muita isoja paluumaita ovat olleet Kosovo, Nigeria, Afganistan ja Ghana, kertoo Matti Heinonen Maahanmuuttovirastosta.
Palaajille maksetaan matkat ja he saavat rahallista tukea muutamasta sadasta 1 500 euroon henkeä kohden. Somalimaahan palaajien tuki aiotaan kaksinkertaistaa. Muissa Pohjoismaissa tuet ovat slti meitä suurempia.
- Somalimaassa virkamiehen palkka on noin 40 euroa kuussa, Heinonen kertoo.
Heinosen mukaan merkittävä osa Suomen somaliyhteisön 16 000 ihmisestä tulee juuri Somalimaasta.
- Somalimaa toivoo myös suomalaisesta somaliyhteisöstä edes osavuotisia koulutuksen saaneita paluumuuttajia, niistäkin joilla on Suomen kansalaisuus. Siellä tarvitaan teknistä osaamista ja monenlaista ammattitaitoa. Pula on kaikkien alojen asiantuntijoita, sanoo Heinonen.
Somalimaan 3,5 miljoonasta asukkaasta ulkomaille on lähtenyt puoli miljoonaa, parisataatuhatta Eurooppaan ja loput ympäri maailmaa.
Palautusjärjestelmästä pysyvä
Turvapaikanhakijoiden palautusjärjestelmästä ollaan EU-direktiivin mukaan tekemässä ensi vuonna pysyvää.
Euroopan maissa kiertää nykyisin vähintään tuhansien turvapaikanhakijoiden muuttoliike, hakijoista suuri osa palautetaan Dublinin sopimuksen mukaan ensimmäiseen hakumaahan.
- Suomi on tässä vähän kuin pussinperä, aika moni hakijoista, oikeastaan lähes kaikki tänne tulevat ovat hakeneet jo turvapaikkaa muualta ja he joutuvat usein palaamaan siihen ensiksi tulemaansa EU-maahan, sanoo Matti Heinonen.
Kun joku maa kiristää turvapaikan saantia, paine tulee naapurimaihin. Näin kävi esimerkiksi vuonna 2009, jolloin Suomen turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi yli 250 prosenttia, kun muun muassa Ruotsi tiukensi hakijaperusteita. Parina viime vuotena turvapaikanhakijoiden määrä on taas vähentynyt Suomessa noin kolmanneksen.
"EU tarvitsee yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän turkkilaisen basaarin sijaan"
Heinosen mukaan turvapaikan saaminen Suomesta on ollut helpompaa kuin muista Euroopan maista, viime vuodet jopa helpompaa kuin Ruotsista.
- Historiallisesti olemme olleet hyvin liberaaleja. Perheiden yhdistämisen kriteerit ovat olleet meillä Euroopan väljimpiä, lähes kaikki alaikäiset ovat saaneet urvapaikan. Tänne on maksettu kaikkien sukulaisten matkat eikä viime vuoteen asti perheenyhdistämisjärjestelmässä ole juuri epäilty perheen jäsenyyttä, kuvailee Matti Heinonen.
Heinosen mukaan EU tarvitseekin yhtenäisen turvapaikkajärjestelmän.
- Jos nykyisin tehdään rehellinen analyysi, järjestelmässä ei ole juuri mitään yhtenäistä, kaikki on erilaista eri maissa: päätökset, tukijärjestelmät, vastaanottojärjestelmät, perheen yhdistämisjärjestelmät, ei mitään linjauksia.
- Tämä on niin kuin turkkilainen basaari. Kokeneiden hakijoiden määrä vain koko ajan lisääntyy, tieto kulkee ja maan valinta tapahtuu taloudellisten kriteerien perusteella, sanoo Heinonen.
Tosin pysyvän oleskeluluvan ja kansalaisuudenkin saanet matkaavat maasta toiseen, osa vuodesta voidaan viettää entisessä kotimaassa. Merkittävä osa muuttaa pysyvästi suurempiin maihin ja valtakielien alueille. Heinonen arvioi, että esimerkiksi vallankaappauksen jälkeen Suomeen tulleista chileläisistä ovat lähteneet muualle lähes kaikki.
Lähde: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/satoja_turvapaikanhakijoita_palannut_vapaaehtoisesti_kotimaahansa_3212905.html

Suomi-kuva rasistinen ulkomailla

Suomen hyvä maine ulkomailla tahriintui viime vuonna, arvioivat ulkomailla asuvat suomalaiset HS:n ulkopolitiikkakyselyssä.
Suomesta on levinnyt kuva suvaitsemattomana ja jopa rasistisena maana. Useiden ulkosuomalaisten mielestä mielikuvaan ovat vaikuttaneet perussuomalaisten suosio ja ulkomaalaisvastaisena pidetyt kommentit, jotka on pantu merkille monissa maissa.
HS:n kyselyyn vastasi poikkeuksellisen laaja joukko: 1 126 suomalaista 78 maasta.
Suvaitsemattomuudesta ei erikseen kysytty. Aihe nousi esiin avovastauksissa kysymykseen, mitä piirrettä Suomen imagossa presidentin pitäisi parantaa. Rasismi ja suvaitsemattomuus mainittiin vastauksissa useammin kuin mikään muu yksittäinen aihe.
Suomen mainetta ylipäänsä suurin osa vastaajista piti kuitenkin hyvänä.
Ulkosuomalaisilta kysyttiin myös, minkä teeman pitäisi olla presidentin ulkopolitiikan painopiste.
Tärkeimmäksi aiheeksi ulkosuomalaisten valinnoissa nousi ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat vienninedistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja rauhansovittelu kansainvälisissä kriiseissä.
Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/Ulkosuomalaiset+Rasismimaine+pilaa+Suomi-kuvaa/a1305554423622

maanantaina, joulukuuta 26, 2011

Sinulle Vaimoa ja Rahaa, Minulle oleskelulupaa


Naimisiin: Klikka tätä teksi näet Videon


Kiinnostava piirre..
Se mitä nyt vuonna 2011 Suomessa on ajankohtainen on ollut aiheena jopa sataa vuotta sitten USA:ssa.
..onko sinulla uwww..
..minulla ei ole uwww..
...
sinä saat vaimoa ja rahaa..
minä saan miestä, oleskelulupaa
..katso kokonaan elokuvaa: Come Live With Me (1941)