keskiviikkona, joulukuuta 27, 2006

Rajaton Rakkaus

"Kotona. Rakkaus yli rajojen tarkoittaa, että jonkun on muutettava toiseen maahan." Maanantaina erälle ystävälle olin käymässä kun sattumalta tuli katsottua 10 viimeiset minuuttit ohjelmasta nimellä "rajaton rakkaus" 25.12.2006 klo 17:05 - 17:35 TV.
"Todellinen rakkaus ei tunne rajoja eri maiden, kulttuurien, uskontojen tai ikäryhmien välillä.Todellinen rakkaus tulee kun se on tullakseen - ja vie mukanaan."
Sen perustella mitä itse näin suosittelen sitä ja täytyy sanoa että mielestäni oli aivan upea ja ainutlaatuinen ohjelma mitä ikinä on
näytetty TV:sta. Sitä on jäljellä vielä muutama jakso ke 27.12, to 28.12, to 29.12, ma 1.1.2007 ja ti 2.1. Joten vielä ehditään nähdä jäljellä muut jaksot.
Olen ajattellut asiaa että joskus tiedotusvälineillä myös voi olla myös niin merkittävästi positiivinen vaikutus jos politiikka salli sen. Lähes jokainen suomalainen muistaa tarinan, jossa yhdysvaltalainen äiti joutuu salaa varastaa tyttärtän takaisin luokseen jostain aasian maasta. Epäilemättä tarinalla on todellinen perä, mutta sitä on niin monta versiota ja niin monella eri tavalla käännetty ja väännetty että on vaikea tietää miten meni todellesuudessa. Ja itse asiassa eräs suomalain ohjaaja teki dokumetin. Dokumentissä näytettiin perhettä, jossa osapuolet iranilainen isä ja yhdysvaltalainen äiti. Aikanaan kun iranin ja irakin välinen sota syttyi kyseinen äiti otti tytärtä mukaan yhdysvaltoihiin ja isä, joka oli lääkäri jäi kotimaassaan auttamaan oma kansansa lääkärinä sodassa. Ja nyt yli kahdenkymmenen vuoden jälkeen isä halusi nähdä tytärtä, koska sen jälkeen kun perhe jäti hänet, enää hänellä ei ollut mahdollisuus tavata heitä. Samalla polittinen tilanne oli kiristynyt iranin ja yhdeysvaltojen välissä niin pahasti että isä ei voinut edes matkusta perhensä luo.
Dokumentissä haastateltiin oikeus tuorin, joka oli antanut avioeropäätöksen naiselle vaikka isä ei ollut läsnä ja omakotitalo ja muut perhen varallisuudet sille saiselle siirrettiin. Lopulta suomalainen ohjaaja täysin epäonnistui saamastaan yhteyttä isän ja tytären vaikka ikääntynyttä isä tuotiin Helsinkiin saakka. Toki edelleen saatta tapahtua niin että vaikkapa jostain muslimimaasta kotoisin isä vie pois lapset äidiltään. Mutta mielestäni länsimainen äiti on yhtä paljon syylinen jos näin käy lapsille. Kannata olla realistinen ja tajuissaan kun valitse puolisoa ja ottaa asiat vakavasti.
Kannata muista aina että on väärin mustamaalata. "Todellinen rakkaus ei tunne rajoja eri maiden, kulttuurien, uskontojen ..." eikä ihonvärin välillä.

tiistaina, joulukuuta 26, 2006

Naisten Toivekkaat Kasvot

Valokuvia Afghanistanilaisten naisten rohkeudesta. Toivotaan tällä versolle kasvua.

maanantaina, joulukuuta 25, 2006

Vielää Totuuden Jano

Vanhempamme kärsivät kovasti lukutaitomattomuutta. He oikein haaveilivat lasten päästyvän kouluikäiseksi ja laittaa kouluun oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan, jotta saisivat kuulemaan ääntään kaupungin virkamiesten kuulihiin. Ja kenties helpottus elämään kunhän vanhemmat saisivat selvää minkälaisen kohtaloon heidät on tuomittu. Heti kun saimme selvää koulukirjan tekstistä niin isällä oli monta kertaa enemmän läksyjä kuin opettajalla. Kuitenkin tuli aikaa, jolloin enää kansa ei luottanut virkamiehiin, sen takia koulun tavoiteesta oli tullut enemmän kuin vain ymmärtää lasketun tuomioon paperin.
Silloin tilaa kirjojen rivien välit kävivät ahtaammaksi vallanpitäjille, joiden väliin mahtuisi salajuoni suunnitelmiä. Ja vastaavasti meille päivät kävivät vähiiksi, joiden valossa paljastettiin totuuksia. Lopulla tilanne kuin olisi hetkessä ritäytynyt niin käsistä että useammat vanhemmistä kun ehtivät paikalle olivät enää myöhässä ja verilöylyssä kentälle maanut nuorukaisen pojan/tytön opiskelija ruumis tai karkuun maasta, joita ei vieläkään tavattu. Viimeinen hyvästely jäi tekemättä.
Kulemma nyt on päiväiä/päivä jota kutsutaan jouluksi. Väliaikaisen muutos on ollut ilmeiseksi hiljaisessa kansan piirteessä sillä tavalla että tavallista ystävällisempiä ja jopa hymyä kasvoillaan.
Pari naapuria on toivottanut "hyvää joulua"! "kiitos", minä olen vastanut ystävälliseti en enempä. He odottivat minun vielä lisämään jotain muuta mutta, tuskinpä minä toitvottaisin samalla tavalla heille. Sentään minä tiedän miksi en viettää joulua mutta tietääko minun naapuri syy että miksi hän viettää?
Googlin kirjoitin hakusanaksi Christmas. Wikipedian sivuilla oli laajasti jutusta monilla kielillä tietoa. "Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja tulee alun perin talvipäivänseisaus-juhlan nimestä." "Joulun taustalla ovat muiden perinteiden ohessa kaksi pakanallista talvipäivänseisaus-juhlaa, Yule ja Saturnalia. Talvipäivänseisausta on juhlittu ainakin 4 000 vuotta. Kun maanviljelys vaati vuodenaikojen huomioimista auringon mukaan, talvipäivänseisauksesta tuli yksi vuoden tärkeimmistä juhlista kevätpäiväntasauksen ohella."
Ja vielä jotain mieleenkiintoisempa joka on tämän ajan taustalla on Mithralaisuus.
" Mithralaisuus oli muinaisessa Lähi-idässä ja Rooman valtakunnassa vaikuttanut hellenistinen pelastususkonto, joka oli ensimmäisinä vuosisatoina ajanlaskun alun jälkeen kristinuskon pahin kilpailija. Mithralaisten palvonnnan kohde Mithra oli alun perin persialainen jumala, ja uskonto oli saanut vaikutteita mm. zarathustralaisuudesta."
"Kun Persian imperiumi kutistui, roomalaiset sotilaat levittivät Mithran palvontaa kaikkialle Roomaan."
Miksi minä en viettää joulua: Ensinäkin raamatun mukaan tiedän että ei varmasti Jesuus Kiristys ole syntynyt 25 jouluukuut ja toisesksi olkoon kaukana krititystä rinnastella Jumalan Ainosyntyinen pojan asemaa pakana jumalien juhliin! Tätä kirjaa nykyään löytyy meidän tavallisen kansan kielellä myös. Enää uskontovoimien lukkot ole tarpeeksi vahvoja piilottelemaan nämä kirjoitukset meidän silmistämme. Tai Taivallisen Herran tahto lopujen lopuksi menee läpi (aivan varmasti) ja voittaa kaikki muut niin lopuksi antaa meille terävä näköistä ymmärrystä.
Joskus joku on sanonut että ei kannata aina mieti jokaista asiaa, onko tässä mitään järkeä. Mielummin tässä niin julkisesti jätän väliin mielipiteeni tähän asiaan että "pitääkö" vai "ei ". Kannata olla varovainen eikä sanoa aina ääneen, mitä ajattele, kosak joskus jopa voi johtaa työttömyyden tässä yhteiskussa, jossa työpaikalla on tärkein rooli elämässä.
Silloin kun vanhemmat lähettivät meidät kouluun, tuskinpä heillä oli mielessä meistä tehdä kapinoitsijksi, jotka rintamaassa haastavat viisat valtiomiehet herrat.

lauantaina, joulukuuta 16, 2006

Arabialainen laulu

Diana Haddad(Diana Joseph Foad Haddad) arabialainen laulajatar syntynyt 1. lokakuu 1976 Libanonissa. Arabialainen musiiki on ollut yksi ehdottoman parhaimmista sen kulttuurin kavoista, joka valitettavsti jäänyt näkemättä monilta ihmisilta. Nauttikka hetken kaunotar Diana Haddadin laulusta nimellä mani mani.

perjantaina, joulukuuta 15, 2006

Totuuden Paljaat Varpaat

Kun tulin Suomeen lyhyt katsausella ympäristö, rakennukset ja ihmiset kaikki näytti niin täydelliseltä. Varman osittain olikin niin kuin olin todennyt mutta uskomukseni oli myös joutunut liioitteluun. Täälläkin on ihmistekohahmoia vaikka kuinka paljon, jotka eläävät kansan kustannuksilla. Toisin sanojen on epärehellisiä ja huijareitä, jotka laskevat itsensä rehellisen ja ahkeran suomalaisin maineisiä riveihiin. Ihmiset kun säästävät sanojaan, samalla heidän on yhtä vaikea unohtaa toisten erheitä. Jos pidämme vapaana yhteyden lijat ihmissuhteessa muihin, silloin on huomattavasti helpompi tila jää anteeksi pyyntelun aiheuttamastanne harmista toiselle.
Minulle meni pitkä aika ennen kuin tajusin sen että, todellinen anteeksipyynnön käytö tässä kielessä on harva varsinkin miehillä. Aito katomus on legenda, joka on kauas unohdettu. Seuraus on tuhoisa, jonka saatta myrskyisena yönä iskeä perheeseen kuin paha painajainen ja hajottaa lapsiltaan pesän ja evätä heiltä äidin ja isän hellä rakkautta. Sen sijaan kuulu lause että, "Suomalainen on saanut vapaa kasvatuksen"! Ulkopuoliselle jää usein sellainen makuu suuhun että olet täysin riipumaton muilta. Se viestittää että sinun ei tarvitse kenenkään kanssa mennää käsi kädesäs vaan rakennat oma tietä, joka saatta mennä erämaan läpi. Pienen maahan en tietä kuinka paljon mahtuu niin paljon teitä? Ja kun jonaina päivänä niitä teitä on liika ja jolloin kustannuksiltaan käyvät kalliksi maksettavaksi. Tai ehkäpä jonaina talvisena päivänä päätyvät siihen päätöksen että olisi järkevä jakaa tilaa sydämessään toisen kanssa.
Jos jonaina päivänä toteat että suomalaisilla on vaikeita luonteita et vältämättä ole väärässä tai luulet olevasi masentunut. Jos myönnät että asia on näin se ei tarkoitta olet heikko tai olet pettänyt kansan identiteetin, vaan inhimmillisuuden kannalta se on mahdollista ja olet samalla tasolla kuin muut ihmiset, etkä enää korkeampi. Totuus kävelee askel edellä sinua paljasjalkaisena ja pysyy paljana kaikille nähtäväksi ja täällä maapallon pohjoisessa ei voi niin paljasjalkainen olla kovin monta kuukautta kun talvipakkasesta jäätyy.

keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006

Parhaat 2006 valokuvat

Vuoden 2006 parhaat valokuvat, ainakin joidenkuiden mielestä.
Valokuvia maailmasta, samasta planeetasta missä minä ja sinä elämme.
Säälimättömyys, sota, verilöyly, köyhyys, luonnon suuttumus jne. jatkuu ja jatkuu. Sitäkö tullut meidän aikanamme taidetta? Katso itse Time sivuilta, sillä en uskaltanut laitta tänne esille pahimmaan niistä.

sunnuntaina, joulukuuta 10, 2006

Hämmentävä Kertomus Historian

On monta syytä miksi minua kiinnostaa saada tietoa Suomen historiasta. Historiasta tarkoitan tosi tapahtumia, jotka ovat ajaneet tätä maata tähän tilaan, jossa minä ja sinä olemme. Merkittävä syy siihen on se että olen tämän maan asukas ja minun on parasta tietää menneisyydesta.
Sunnuntai 26.11.06 klo 17.15 ktsoin juttua yle2:lta nimellä kansakunnan käännekohta! Mitä mieltä olenko siitä, vai? Hämmennys ja väärennys Suomen historian. Ennennäkemätöntä valhetaito ja koko juttu ihan masentava painajainen. Luokaltaan väärä keksintö ehdottomasti ykkönen. Varsin kun niin monta näyttelijä näytteli taitavasti rooliaan vääristämään tätä historiaa.
Ehkä se oli vaan yksi syy ilmaista venäjälaisvihaliemisyyttä, jonka yle oli järjestänyt. Ja tällä showilla herättää suomalaisessa viha ja kateutta. Muutama poimittu ajatus sitä dokumentistä: Punainen armeja valloitti Suomea hetkessä, ministereille jaettiin itsemurha lääketabletia, Mannerheim pakeni ja haki pakolaista turvapaikka Ruotsista, ryssä vei kaiken, Ryssä juoppot kolkhozissa hallitsivat, suomalaiset kommunistit toimivat petturimaiseksi isänmaata kohtaan ja kävivät kostosotaa suomalaisia vastaan! Ohjelma oli tehnyt minusta todella vihaiseksi ja monen päivän aikana kävin kiivaita keskusteluja suomalaisystävieni kanssa.
Viime sunnuntaina samaan aikaan tuli vielä sekavampi juttu taas YLE2:sta jostan 60-luvulla nuorten mellakasta samasta ohjelman tekijästä. Sekin oli ihan oma keksimä juttu.
Kieltämättä usein ihmisille on vaikea myöntää tappoi, jonka isänmaa on kärsityn siitä joskus hostoriassa. Mutta juttu ei jää siihen vaan käydään toisten kimpuun sanallisesti nyt vaikka jälkikäteen.
Ja tänään samaan aikaan näin samaan naaman samasta kanavasta ,siis en edes halunut tietää mistä puhutaan, kun kertakaikkinen on vain valhetta ja juorua.
Kun muutenkin ei juuri näytetään mitään hyödyllistä Suomen hisotriasta yle tv:ssa. Ja ylipäätän Suomessa tv- ohjelmat ovat ihan surkeita yleistietojen jakamisen kannalta. Siis niillä ei ole minkäänlaista sija opettamisen roolissa. Sitten lpuujen lopuksi kun tule se on tällainen hemmentävä. Ehdotan tämän ohjelman tekijäille/tekijälle jäädä työttömäksi jos kerran osaminen ulottu tähän saakka eikä muuta osa tehdä. Kokemuksesta voin sanoa että työttömänä saa jällen aivot aktivoimaan ja lopulla saa otain hyödyllistä aikaan.

torstaina, joulukuuta 07, 2006

Kelpaako kohteliaisuus naisille?

Minä en puhu säästä enkä linnan juhlasta. Kun ensimäiselle en voi mitään ja taas toinen ei mitenkään kuulu minulle. Minä puhun nimittäin siitä, mihin ihan perus ja tavallisella kansalaisella varaa siihen, toki vielä toisen asteen kansalaisella!
Tänä illalla iltalenkillään matkalle kotiin päin näin jotain todella kiinnostava, joka näky harvoin tällä maailman saarella. Noin parin sadan metrin edellä minua kävelivät tyttö ja poika rinnakain. Erittätin harvinainen ja poikeava piirre tässä parissa heräti huomiota. Tyttö ihan rennosti kädet tyhjää käveli ja poika kantoi vaaleanpunaisen iso matkalaukun oikealla olkapäällään ja toisen saman kokoisen laukun vasemalla olkapäällään. Uskokaa että minulla oikeasti ei ole mitään suomalaisia miehiä vastaan mutta vahvasti epäilin että että kysymys olisi suomalaisesta miehesta! Kun sain heidät kiinni selvisi että he puhuivat englantia, poika oli tumma ja tyttö ilmeisesti suomalainen.
Siis miehen roolissa en voi käsittää miten sallisin että seurassani olisi nainen ja ihan noin kylmästi antaisin hänen kantaa tavaroita tai kärsiä vastaavissa tilanteissa?
On oikein huvittava ja outoa katsoa suomalaisia nuoria, tyttöystävä kantaa raskaat muovikassi ostokset ja vielä laukua myös sitten poika vierässän kädet taskussa vaan ihan tyytyväisena reipasti kävelee!
Siinä alussa kun tulin Suomeen aika usein tapahtui että matkalle kotiin kun bussipysäkille jäin pois ja huomasin joku iäkän naisen, joka kantaa raskaita tavaroita säälin heitä. Ja itse asiassa kerran tarjoisin apua yhdelle vanhalle naiselle mutta hän kieltäytyi ja sen jälkeen en koskaan toista yrittänytkään
Nykyään myös bussissa kun itse on istunut mukavalla penkillä ja siellä on monta naista, joille ei ole istumapaikka en voi muuta kuin pitää katsetta pois tilanteesta ja sisäisesti kärsin omatunnon vaivaa. Tottakai aina annan omanpaikani iäkäille ihmisille ja he aina ovat ottaneet vastaan, kiittäen.
Nuoremmat naiset usein erittäin yrkästi kieltävät ottamasta vastaan apua mutta siis edelleenkin tarjoutun auttamaan jos on vaikea tilanne. Viimeksi Ihan tuoren muakavan kokemukseni oli kymmenen päivä sitten kun työmatkalla huomasin nuoren äitin, joka raahasi tosi hankalasti lastenvaunun kerrostalon ulkooven portaista ylös. Saisiko auttaa? minä kysyin. mieluimmin. hän vastasi. Siis olin tosi innoissaan, laskin reppua maahan ja tartuin alta varovaisesti vaunua. Täytyy myöntää että koko päivän oli tosi mukava fiilis saamastani tilaisuutta autta toista.
Lopuksi neuvo miehille: Olkaa ihmiseksi ja huomaavaisia naisia kohtaan, sillä tasa-arvo tarkoittaa jotain muuta.

maanantaina, joulukuuta 04, 2006

Minne häviävät huomiot

Tässä kulttuurisa aikuisia ei ymmärretään oikealla tavalla. Jää huomiotta ihmisessa puolia, jotka ovat mukanaan syntyessään ja eivät poistu minnekään kasvattaessaan aikuiseksi, vaan muuttavat muotoaan. Se on huomio, välittäminen ja riippuvaisuuden kohtia. Avuton vauva on riippuvainen äidin ruokimisesta, huolenpidosta ja hellyydestä.
Jos aikuisessa havaitaan huomion kaipausta toisilta, niin usein sitä pidetään vastenmielistä. Hyvänen aika et ole enää imevä vauva, mitä nyt sinua vaivaa, menee tiehesi!?
Mielestäni lapsilla ylipäätään Suomi on kuin paratiisi epätäydillisessä maailmassa. Lasta kohdellaan hienosti ja hellävaraisesti. Lasta ymmärretään. Äiti puhuu lapsen kanssa ääneen selvää Suomen kieltä. Vanhemmat ja erityisesti äiti kuunntele lastaan ja vastataan heidän kysymyksiin kärsivällisesti.
Yhteiskunnassa yleisöllä tasolla sinusta välitetään lähes kahdenkymmenen ikärajan saakka. Ennen kun täytät kahdenkymmenenneljän sinun on oltava täysiaikuinen ja itsenäinen, mitä tarkoitetaan totaalinen riippuumaton toisista. Sitä eteenpäin niin itsenäinen että jopa kerran vuodessa tapaaminen saatta tuntua rasittavalta.
Kummallinen käänne kansan luonteessa. Jokainen kampailee oman sisäisten tunteiden kanssa ja pelko siitä jotten paljasta. Jos joku ilmentää jotain tunne kivuista sitten hänet pidetään heikona ja saatta entistä enemmän jäädä yksinäseksi. Toinen pelonaihe on se että jos toiselta saa henkistä tukea seuraavaksi jään hänelle velkaa vastapalvelua.
Muistan joskus joku Suomalainen tyttö kertoi minulle "sisäisesta vauvasta". Juuri se puoli jokaisessa ihmisessa on, jonka ei tyydyttää rahaa eikä työpaikkaa vaan muilta ihmisilta ymmärrystä ja aito kiinnostuksen osoittamista.

tiistaina, marraskuuta 28, 2006

Äitini on pyhä

Uskomatonta se, mitä saanut aikaan propaganda aasialaisten naisista varsin kuinka alentava arvostelu asenetta lähi- idän naisia kohtaan.
Tämän likaisen ja rasistisen teon takana on montaa tekijää ja erilaisia syitä. Pelin arkitehtuurina toimiavat epäilemättä suurin osa uskontokunnat ja politiikka, jotka perjaatessa kulkevat käsi kädessä. Ja tässä näytelmässä media tomi välikätenä, joka levittää propaganda välistä toiseen. Noiden hahden ylivoimaisten tahon (uskonto ja politiikka) välissä ei koskaan ole luottamusta mutta aina ovat tukena toiselleen ja ei ihme että näiden petollisten peli sääntöjen johdosta kansalaiset hämmentyvät totuuden ymmärtämisestä. Olkoon omasta vapaasta tahdosta tai tahtomattomuudesta ihmisiä on jaettu ainakin kahten eri leiriin ja kun lisätään kateuden hiilet tähän tuleen vastavasti saadan aikaan todella hämmentävä soppa, jolloin harvalla on kyky erottaa totuutta juonista. Loputuloksena on ennakoluulo ja sitten tulemme olemaan piikkia toistamme lihassa. Uhrit ovat ihmiskunnamme heikommat. Kun on lyöty heidät maahan, tietysti seuraavaksi säälimme heitä, sehän kuulu tämän julman näytelmän käsikirjoituksen.
Lähi- idän kulttureissä äiti on perhen perusteet. Miehelle ei ole mitään yhtä loukkaava kuin olisi puhuttu herjaavasti perhen naisista. Jopa mies on valmis antamaan henkensä sen suojelemisesksi. Perhen jäsenten haavoituvin paikka on sen nainen ja ei ihme koska nainen on luonut sellaisen luottamuksen ja aseman itselleen.
Äiti on pyhä, ei koskaan petä, ei kirojaa, hän on nevuonantaja, hellä kuin perhonnen, turvaa, suoja ja lohduttava silloin kun jo loukattu. Hänellä on nämä kaikkit koska hän on kunniallinen nainen ja ansaitse kunniaan.
Ja täällä puhutaan kaikkia paitsi hyvää niistä naisista. Ja muka he eivät tietää mitä on hyvää, mitä ei? He ovat jääneet vailla elämän nautintoja, koska eivät ole monen kertaisesti avioituneet tai eivät ole avioliiton ulkopuolisella suhteessa!? He ovat outoja koska heidän rakkaus perustuu henkilökohtaisen tuntemuksen tulevan aviopariin ja inhimillisiin puoliin toisin kuin rahaan ja yhteiskunnallisen asemaan!?
On tavanomaista vannoa jumalan nimellä ja ihan hyvin juttu voi olla valetta mutta, jos jossain asian yhteydessä kun vannoa vedotaan äidin sieluun se on todella vakava ja tarkoittaa siitä että tilanteessa on käytetty viimeinen mahdollinen. Koska tätä mahdollisuutta jätetään usein käyttämättä.
""Minun kulttuurissani perhe on kuin pyhäkkö ja sen altari on Äiti.""

tiistaina, marraskuuta 21, 2006

valokuva kansio

Vihdoin minulla on oma valokuva kansio netissä. Meillä ihmisillä on taas lyhyt muisti ja valokuvat ikään kuin tallentavat ajan tapahtumista meille. Kamera ei pystyy tallentamaa sen, mitä kaikkia ihmenen silmin tällä korvaamattomalla lahjalla näkee. Näkemällä vanhat valokuvat palauttuu monia asioita mieleen samalla kun toteamme että elämämme ei ole ikuinen. Tällä kertaa yritin kertoa näkemyksiani "ulkomaalaisena" Suomesta valokuvissa. Olen tekemässä valokuva kansion erillinen sivu ja sillä on kaunis suomalainen nimi, mutta siihen asti voi katsoa valokuvat toisella sivulla. Siinä on myös muutama valokuva, joista olin ajemmin kertonut Luonnon taideteos kirjoituksessa. Klikka kuvaa niin pääset valokuva kansioon. Täältä myös pääse

maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Auringon värit

Epäilemättä ilma ja sää olosuhden vaikutukset jättävät merkittäviä jälkiä ihmisiin. Jos luulemme että täällä aurinkon paiston lyhyt vaihe vain johtaa D-vitamiini puuteksi, käsityksemme ei valaisee asian kaikki puolet. Ei tule unohta tämä seika että täällä ihmiset kuin ei parempaa luontokaan kestää kovin pitkään aurinko paisto jos kausi olisi reilu kaksi kuukautta. Sään seuravukset ovat syvällisia ja ne ilmenevät ihmisten luonteessa ja ajatuksissa. Lyhyt katsaus eri maiden julkinen sivu, saa meidät huomaaman ne vaikutukset. Niissä maissa, joissa aurinko paistaa eniten kuukausia vuodessa ihmiset käyttävät rohkeasti värejä ja ilmaisetvat tunteitaan yhä äänekkäämmin ja eleet ovat osana suhteiden pelissä. Aurinkoisissa maissa ihmiset käyttvät voimakaita väriä talon ulkoseinillä, esimerkiksi valkoinen, punainen, keltainen. Ja afrikan maissa vielä joukkoon mahtuu myös vihreä väri tunnetusti. Ja vielä talojen arkkitehtuurista se että, talot niin eri muotoisia että ulkoapäin kaapavat katseet. Seinät ovat mutkikaita kuin antaisivat taloille lisää vieraanvaraisuuden ja viihdyttävämmäksi. Vaikka ihmiset ovat vaatimattomia mutta ilmaisella rohkeasti itseään arkki elämässään ja tekevät itsestään huomioon kohteeksi.
Suomessa ollaan aika hiljaisemman värin alueella, ehkäpä harma. Usein sanotaan että suomalaiset ovat vaatimattomia. No ok, mutta lisäksi minä ajattelen että ei tarpeeksi ollaan rohkeita näyttäytymään ja kun toinen esiintyy luonteesna mukaan sitten ollaan hänelle katellisia. Liika vaatimattomuus ja sanomattomuus voi antaa toisenlaisen käsityksen myös. Nimittäin helposti voisi päätellä että kuinka itsekäs tuo onkaan. Täälläpäin oikean miehen luonteeseen kuulu hiljaisuus. Oikealla miehellä ei ole kysyttävä, ei erehty, sillä ei sattu eikä valitus kivusta, ei itke, ei tartte apuaa eikä rakastuu vaan häneen rakastutaan.
Kun niisä muukalaisissa heijastuu iloa ja hymy täyttää naaman kuin aurinko paistaa rinnassaan ei se ole merkki siitä että heidän päässä on vika tai eivät tunne häpeää. Kye ei ole hurjasta kansasta eikä siitä että olisivat kevytmielisia. Se on luonne, se on avoimuus ja helposti lähestyttävyys. Yllätykseski sanon että vaikka ollaan vilkaita silti ujoja ja samalla kunnianarvoisia.
Itse asiassa suomalaisessa piile pelottavan voimakas tahtoinen persoonallisuus. Ja joskus se saa aikaan purkauttaa erittäin voimakkaita reaktioita ja seuraus jopa voi olla tuhoisiaa, jätetäään, erotaan tai muuta vastaava ja se tapahdu nopeasti.
Värikkyys ei puutu suomalaisista vaan jäänyt paljastamatta.
Tuolla Suomen ulkopuolella kun ollan tyytymättömiä puhutaan ääneen toisille, sanoin puhutaan mitä on mielessä ja sitten puhtaalta pöydältä jatketaan yhdessä matkaa. Toisin sanojen sisäinen olo heijastuu päältäpäin ja se tulee näkyviin.
Mennän sisään ja suljetaan äärimäisillään verhot kiinni, paitsi että minä en sulje verhot koska ulkona on säkkipimeä ja sisällä ollaan puettu vaateissa. Antakoon toisen nähdä että täällä elämä virtaa. Kuka tietää ehkäpä jonaina päivänä naapurikin luottaa minun ja opitaan ettei ole syytä pelätä toisia.

tiistaina, marraskuuta 14, 2006

Vuoden villi-eläinten kuvat

Vuoden 2006 parhaat villieläinten valokuvat valittiin. Kilpailun järjestivät Lontoon Luonnonhistorian museo (The Natural History Museom) ja BBC:n villielämää aikakauslehti (BBC Wildlife Magazine). Niitä on yhteensä 8 kuvaa, klikkamalla kuvan pääset katsomaan BBC:n sivulla.

maanantaina, marraskuuta 13, 2006

Lunnon taideteos


Tämän kertaisen luonnon taideteoksen teema oli "Jää Kristalli" ja taiden materiaali oli vesi, ilma, ranta. Viime sunnuntai 5.11. illalla kävelessäni Näsijärven rannalla edessäni oli esille hämmästyttävän luonnon taideteoksia jäästä. Kertakaikkinen oli uskomatonta ja vikea uskoa, mitä olin näkemäsää omiin silmin. Puut, pikkusillan aidat ja kaikki mitä oli siinä järven rannalla ihmeelisen tavalla olivat jään asun peidossa. Tämä on ehdottoman parhaista Suomen luonnon ihmeista, joka jää sinulta näkemättä ellet rankan työpäivän jälkeen antautu luontoon. Koko illan minulla oli ainutlaatuinen fiilis näkemästni harvinaisen luonnon ilmiöstä. Heti seuraavan aamuna kamera käteen lähdin paikalle takaisin. Tuskin mitään kamera voi tallentaa sitä, mitä minä näki ihmissilmä. Tähän laitan yhden valokuvan sitä maanantai 6.11. aamu päivästä ja mahdollisimmaan pian niistä lisää laitan kuvagalleriaan, josta ilmoitan pian.

keskiviikkona, marraskuuta 08, 2006

Sua Kaivataan


käsillään koskematta voi tuntea sen
näkemättä silmillään voi hahmottaa häntä
vaikka nimellä et tunne,
mutta kutsua häntä voi äänen
ja varmasti hän kuule sinut

koskemalla saatat loukata häntä
näkemällä häntä saatat rikkoa lupauksen
tietämällä hänen nimeä saatat paljastaa häntä,
kuin kätketty arre
Hän on sinun armaani,
ethän niin paha tahto hänelle

kuivittele hänen jossain eksyksissä,
sinua vaan etsimässä
oppi tietämään, hän on sinua varten,
Se Sinulle Riittää
Siinä On Kaikki Sinulle

"Älä avaa vielä silmäsi leikki ei ole vielä ohi"

torstaina, marraskuuta 02, 2006

Paluu

Yritin palata joukkoon muiden huomion heräämättä. Tyypillisen suomalainen pojan tavoin, joka kylään kun tule ovesta asutaan sisään hiljaa etsii lähimmän istumapaikan tervehtimättä tuttavia puhumattakaan uusille kasvoille tutustumis- esittetystä. Toki joka kertaa olettaa ettei kukaan ole hänet huomanutkaan.
Joo, tulin takaisin, vaikka siis fyysisesti en ollut missän mualla kun Tampereelta. Vaikka olen nykyään suomalainen mutta tuskinpä minulla on käynyt kuin suomalaisille pojille tapahtuu. Kun nuo pojat menevät naimisiin vähintään ensimäinen puoli vuotta naimisiinmenosta unohtavat kaikki mies kaverit ja ystävät (kannata siis mennä uskollisen suomalaisen tytön kanssa naimisiin)! Toisin kun minä en edes olekaan mynnyt naimisiin!
Mutta näköjen minulla on ollut hullun hauska tämän auringon kanssa. Hassua kun on niin monta kuukautta vain laikkinyt auringon kanssa. Hänen värikäs mekko oli todella viehättävä.
Sain ihanilta päiväkirjani lukijoilta viestiä hiljaisuuteni syihin. Kiitän lämpimästi kaikki sivusotni vierailijoita. Vaikka suomalaiset ovat sitkeitä pitämään kiinni omista tavoistaan jopa joskus itsepäitä olkoon josku kysyeinen asiaa kuinka ärsyttävä olisi. Mutta Tämä todista minulle sen että samalla he uskaltavat kuuntelemaan kun heitä arvostellaan.
Kun aurinko oli hyvästelemässä me halattiin ja itkettiin, silloin hän kuiskasi korvilleni "lähetän sulle syksyä ja se koskettaa tunteitasi hellästi sillä on kultainen ruska, johon sinä rakastut". Ennen kuin olisin ehtinyt pelasta silimeni kyynelten tulvasta ja sanoa hänelle "olen jo aina ruskaan rakastunut, onkohän se sinusta ja minä en tiennyt?" hän oli on kauan sitten lähtenyt.
Harmi kun syksylla oli liian lyhyt aika. Niin lyhyt aika etten ehtinyt antaa hänen tietää kuinka paljon rakastan häntä ja jopa olen valmis sen kanssa elää ikuisesti.
Viimeinen tereffimme oli kivulias ja hän antoi minulle lehden jotten unohtaa häntä ja jään uskollisesti hänelle.

keskiviikkona, marraskuuta 01, 2006

Vuosipäivä

Lähes aina on käynyt niin että en ole muistellut oman syntymäpäiväni mutta, erän päivän elmästäni pannut erityisesti merkille. Päivä, jolloin tulin Suomeen 29, lokakuuta yöllä myöhään Tampereelle. Tuskinpä muuttopäivän Suomeen oli yhtä merkittävä kuin tuloni tähän maailmaan. Ei ihme ellen näe mitään syytä syntymäpäiväni muistelemisesta, koska en yhtään muista minkälainen vapautus olo minulla olikaan päästä äidin kohdusta pois. Tai ylipäätänsä eiköhän ollutkaan turvallisempaa olla siellä? Kun toisalta muutto Suomeen oli kertakaikinen muutos elämässäni. Muistan juuri kuin eilinen päivä, kun seuraavana päivänä saapumisesta lähdin ulos kämpästä. Ihan kuin olisi aivan eri planeetta verratuna paikka missä olin ollut ennen! Kaunis ja viehettävän syksyinen päivää, puun lehdet väriloistossaan ihastuttavan ruska kaikialla, kuten Suomen syksy on viehättävä(toisin kuin tänään on ollut romanttinen lumikyryä). Täys hiljaisuus kaikialla, ei mistään kuullut ääntä, kuin täällä ihmiset kuiskaisivat toisille. Pitkiin polkua metsässä kävelin tuhansien ajatusten häkissä. Ajatuksia muun muassa. mistä aloittaa, miten aloittaa? Ja samea pelkoa siitä että ei aavistustakaan ole siitä että, minkälaista vastaanottoa tulen saaman ihmisiltä ja minkälaisia haasteita väijyksissä? Ja pelko siitä että ei ole minkäänlaista tietoa?
Nyt kun vuosien jälkeen ajattelen menneitä kyllä mies on saavuttanut huikeita muutoksia ja ovat lukuisia asioita, joita nimenomaan opittu kantapään kautta! Nyt en halua millään hinnalla palata edes hetkeäkään siihen alku hetkeen ollessani Suomessa. Nyt vuosien jälkeen tunnen olevani voittajana tässä kampailussa ja tyytyväinen saavutuksistani. Saatan tuntea Suomalaisia enemmän kun he itse tuntevät itseään.

maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Auringon Lapset

me olemme auringon lapsia
me olemme auringosta
oli aikaa, jolloin
oltiin iloisia, tansittiin
ja oltiin aurinkoisia
mutta äkkinä vaan sinä lähdit
sinä jätit
sitten me
jäätin yksin tänne
OLEMME AURINGOSTA
niin alastomia, iloisia, yksinäisiä
sinä lähdit äiti
pimeä saartaa
kylmyys tulee valtaan
me jäämme alastomina, yksinäisinä
ilman A U R I N K O A

keskiviikkona, heinäkuuta 26, 2006

Rasistinen Kohtelu

Jos minulta kysytään että milloin on sinulla parhat ajat ollessasi Suomessa? Ehdottomasti vastaan "silloin kun minun ei tarvitse olla tekemisessa viranomaisten kanssa, silloin kun en joudu Suomalaisen virkailijan eteen asioimaan, silloin kun tarvitse käytdä kunnan lääkäri asemalla." Kerta kaikkia tilanne on aivan toivotonta jo sillä hetkellä kun löydän itsenä tiskin edessä ja vastaan on vihainen virka-nainen(usein), se on todellinen painajainen. Isona miehena yhtäkiä tyhmyys iskee päähän ja en ymmärrä Suomea ja yhtään mitä puhutaan. Ja virkailija ikään kuin vasta teroittanut miekansa ja täys valmius taistelu tilassa. Olo on täysin suojamaton, kuin lampaan heitettuna gladiatorin häkiin leijonien eteen.
Hyvät ihmiset mistä on oikein kyse?
Päivän valossa sinulle valehdellaan ja puhutaan sinua vastaan kaiken aikaa ja lopuksi pyydetään mustan paperin alle sinun kauniin allekirjoituksen.
Mitä sota tämä on? Mitä minä tai toinen ulkomaalainen on tehnyt pahaa sinulle arvoisa virkailija näin häntä tuomitset ilman syytä? Mistä erheestä oikein olen maksamasta pois?
Sitä on jo pitkää aikaa kun en ole enää sitä mieltä että perus suomalaisen luonteeseen kuulu rehellisyys, vaan väki pelkkää jostain syystä lajin rikkomista! Sen takia harvoin kuule että puhutaisin korroptiosta Suomessa. Syytä en tietä. (lkomaalaisviraston lahjusjutun tuomioita)
Tiedän että näitä rasistisia kohteluia ei ole loppua, mutta tunskinpä ikinä tottu niihin. Taas niiltä ihmisiltä, jotka kohtelevat niin huonosti puutu täysin oikea elämän asenne ja nöyryys. Asian mielenkiinto on siinä että nämä rasistiset ihmiset ovat varsinkin niitä, jotka hoittavat jatkuvasti ulkomaalaisten asioita. Siis kaveri on saattanut olla vielä edellinen päivä tytötön ja tänään hänelle maksetaan siitä että palvele asiakaita. Mutta äkkiä vaan siltä tuntuu että hän on jumala ja nuo ulkomaalaiset asiakkat on orija tai vuohia.
"Välillä on sellainen olo kuin olisi kaikille tilivelvollinen, jopa kadun juoppolle"

torstaina, heinäkuuta 13, 2006

Uusi maa!

Mitä oikein on tapahtunut kun kaupunkin väki on niin innoissaan?
Iloisia ilmeitä kasvoilla, värikkäästi pukeutuneita hahmoja kaikkialla, ihan kuin takapihan puutarhan hymyilevät kukat marsivat kaupungilla joka puolella!
Vihdoinkin naapurin kasvot paljastuivat peitettynä iloa ja iso hymy huulillaan tervehti, kuin olisi tietoinen minun ja naapuritytön salasuudesta.
Jokainen, joka kaupungilla tule vastaan hymile kuin olisi eilisen tuttu. Ihme maa, joka uusiutunut silmänräpäyksessa.
Mitä oikein kansalle on tapahtunut, mikä meininki? Väki kuin olisivat alkaneet yhtäkkiä kuoritua ja paljastaneet värikkään puoliaan.
Niin mielellään kaikki ovat ottaneet aurinkon hääkutsut vastaan ja hulluna tanssivat sen kanssa taukoamatta.
Aina kun tulee tilaisuus riisuvat vaateet pois päältään, selälleen ja mahalleen nurmikolla antavat aurinkon ratsastaa heitä!
Imevät auringon valoa kuin kaameli vettä, jolla olisi pitkää aavikon matkaa edessään.
Kesä on vihdoinkin saapunut ja kansa juhli, koska jokainen tietää että sen aika on lyhyt.

Toki tämä tarina ei selitä minun niin pitkään poissa oloa täältä. Mutta tisiaankin ihmiset ovat huomattavan piirteita ja iloisia. Nyt on hyvä aikaa keskustella suomalaisten kanssa jos on aikomus vaihtaa pari sanaa heidän kanssa ja saada heistä selville jotakin. Muuten tässä hienossa säässä piile yksi salakuoppa. Nimittäin päivittäin on niin komea ja kaunis sää että sen houkutus liittyä luonton seuraan on niin kova että aina jää aikataulusta jäljelle ja eikä saa tehtyä hommia, mitä pitää hoitaa sisällä ja kotona.
Itse yritän nauttia mahdollisimman paljon aurinkoisista päivistä, jotta saisi tyhjäntää mielestä pimeän talven muistot ja varastoida voimaa/energia ja valoa ollaksen valmis kohtaaman seuraavan pimeän kauden.