Vanhempamme kärsivät kovasti lukutaitomattomuutta. He oikein haaveilivat lasten päästyvän kouluikäiseksi ja laittaa kouluun oppimaan lukemaan ja kirjoittamaan, jotta saisivat kuulemaan ääntään kaupungin virkamiesten kuulihiin. Ja kenties helpottus elämään kunhän vanhemmat saisivat selvää minkälaisen kohtaloon heidät on tuomittu. Heti kun saimme selvää koulukirjan tekstistä niin isällä oli monta kertaa enemmän läksyjä kuin opettajalla. Kuitenkin tuli aikaa, jolloin enää kansa ei luottanut virkamiehiin, sen takia koulun tavoiteesta oli tullut enemmän kuin vain ymmärtää lasketun tuomioon paperin.
Silloin tilaa kirjojen rivien välit kävivät ahtaammaksi vallanpitäjille, joiden väliin mahtuisi salajuoni suunnitelmiä. Ja vastaavasti meille päivät kävivät vähiiksi, joiden valossa paljastettiin totuuksia. Lopulla tilanne kuin olisi hetkessä ritäytynyt niin käsistä että useammat vanhemmistä kun ehtivät paikalle olivät enää myöhässä ja verilöylyssä kentälle maanut nuorukaisen pojan/tytön opiskelija ruumis tai karkuun maasta, joita ei vieläkään tavattu. Viimeinen hyvästely jäi tekemättä.
Kulemma nyt on päiväiä/päivä jota kutsutaan jouluksi. Väliaikaisen muutos on ollut ilmeiseksi hiljaisessa kansan piirteessä sillä tavalla että tavallista ystävällisempiä ja jopa hymyä kasvoillaan.
Pari naapuria on toivottanut "hyvää joulua"! "kiitos", minä olen vastanut ystävälliseti en enempä. He odottivat minun vielä lisämään jotain muuta mutta, tuskinpä minä toitvottaisin samalla tavalla heille. Sentään minä tiedän miksi en viettää joulua mutta tietääko minun naapuri syy että miksi hän viettää?
Googlin kirjoitin hakusanaksi Christmas. Wikipedian sivuilla oli laajasti jutusta monilla kielillä tietoa. "Suomen kielen sana joulu on skandinaavinen lainasana ja tulee alun perin talvipäivänseisaus-juhlan nimestä." "Joulun taustalla ovat muiden perinteiden ohessa kaksi pakanallista talvipäivänseisaus-juhlaa, Yule ja Saturnalia. Talvipäivänseisausta on juhlittu ainakin 4 000 vuotta. Kun maanviljelys vaati vuodenaikojen huomioimista auringon mukaan, talvipäivänseisauksesta tuli yksi vuoden tärkeimmistä juhlista kevätpäiväntasauksen ohella."
Ja vielä jotain mieleenkiintoisempa joka on tämän ajan taustalla on Mithralaisuus.
" Mithralaisuus oli muinaisessa Lähi-idässä ja Rooman valtakunnassa vaikuttanut hellenistinen pelastususkonto, joka oli ensimmäisinä vuosisatoina ajanlaskun alun jälkeen kristinuskon pahin kilpailija. Mithralaisten palvonnnan kohde Mithra oli alun perin persialainen jumala, ja uskonto oli saanut vaikutteita mm. zarathustralaisuudesta."
"Kun Persian imperiumi kutistui, roomalaiset sotilaat levittivät Mithran palvontaa kaikkialle Roomaan."
Miksi minä en viettää joulua: Ensinäkin raamatun mukaan tiedän että ei varmasti Jesuus Kiristys ole syntynyt 25 jouluukuut ja toisesksi olkoon kaukana krititystä rinnastella Jumalan Ainosyntyinen pojan asemaa pakana jumalien juhliin! Tätä kirjaa nykyään löytyy meidän tavallisen kansan kielellä myös. Enää uskontovoimien lukkot ole tarpeeksi vahvoja piilottelemaan nämä kirjoitukset meidän silmistämme. Tai Taivallisen Herran tahto lopujen lopuksi menee läpi (aivan varmasti) ja voittaa kaikki muut niin lopuksi antaa meille terävä näköistä ymmärrystä.
Joskus joku on sanonut että ei kannata aina mieti jokaista asiaa, onko tässä mitään järkeä. Mielummin tässä niin julkisesti jätän väliin mielipiteeni tähän asiaan että "pitääkö" vai "ei ". Kannata olla varovainen eikä sanoa aina ääneen, mitä ajattele, kosak joskus jopa voi johtaa työttömyyden tässä yhteiskussa, jossa työpaikalla on tärkein rooli elämässä.
Silloin kun vanhemmat lähettivät meidät kouluun, tuskinpä heillä oli mielessä meistä tehdä kapinoitsijksi, jotka rintamaassa haastavat viisat valtiomiehet herrat.
1 kommentti:
Hienoa, että toit esille joulun vieton todellista taustaa. Jaan kanssasi todennäköisesti saman syyn olla viettämättä joulua. Jos tarkoituksena olisi viettää Jumalan profeetan syntymäpäivää, siihen ei mielestäni suinkaan kuulu tontut, pukit ja kuuset. Toki kunnioitan ajan pyhittämistä perheen ja ystävien yhdessäololle, vieraanvaraisuudelle, anteliaisuudelle, jonkinlaisena Valon Juhlana etenkin täällä pimeässä pohjoisessa (jona siihen mielelläni osallistun, ainakin kutsun siunaantuessa), mutta kuten toit esille, tämän juhlan perinteet ovat niin sotkeentuneet monien tekijöiden ja vaikutteiden kanssa, ettei joulu sinällään minulle edusta kovinkaan ylevää tarkoitusta. Uskon pelkästään perinteisiin, jotka palvelevat selkeää tarkoitusta. En perinteitä, joita harjoitetaan rituaalimaisesti, vain sen yksityiskohtia materian keinoin palvoten. Perinteet, joiden tarkoitus alkaa himmetä ovat perinteitä, jotka sietää korvata uusilla perinteillä. Ja mikäänhän perinne ei toisaalta ole säilynyt samanlaisena kautta aikojen.
Lähetä kommentti