keskiviikkona, huhtikuuta 26, 2006

Voi sinua ulkomaalainen

Vuoden vaihteen jälkeen heti tammikuun ensimäisella viikolla sain kirjeen pankista, jossa oli kehotettu käymään heti pankissa neuvotella opintolainan jatkosuunnitelmista. Niin pian kun pääsin kävin Hämeenkadun nordeapankin kontorissa. Tiskillä esitin naisvirkailijalle pankista saamani kirjeen. vilkaisi kirjeen ja sitten hetken tuijotti koneen näyttöön. Hetken hiljaisuus, ikään kun äkkiä olisi hukkanut ajatuksiaan vaan mietti. Ikään kuin olisi saanut kiinni pankista varkaan ja tosi vihaisena ja oikeutettuna kysyi "miksi et tullut käymään kun sait
ekan kerran kirjeen?"
Minä: Tänään aamulla sain kirjeen ja nyt ehdin tulla, ja ihmettelen että miksi kirjeessa päivämäärä on merkattu viime vuoden 17, marraskuuta?
Virkailija: Näin te kaikki sanotte, pankki ei tee virhettä eikä Suomessa poski ikinä viivästyttä kirjeita. Tämä kirje on lähetettu sinulle 17 marraskuuta ja nyt tänään on 00 tammukuutta vasta kun sinä tulet hoittaa asiasi?
M: en valehtele, enkä syytä pankia eikä Suomen postia epärehellisyydesta.
Hetken palautui mieleen ne hirvittävän näköiset, pelottavat vanginvartija, jotka tiedustelivat pimeissä huoneissa kun se nainen kohottamalla äänen puhutteli minua.
V: Miksi et ole maksnut opintolainat loppuun? Suomessa ei kukaan voi jättää pankin lainat maksamatta?
M: No, en minäkään meinaa näin tehdä. Vähän aikaa kun oli työtä maksoin lainalyhennykset, ja jopa olen maksanut 500eur/kk. Nyt ei ole työtä, eikä rahaa maksaa lainan lyhennykset.
V: Tiedätkö mitä on poliisi?
M: Tiedän!
V: putka?
M: en ole ollut putkassa mutta tiedän että se on epämukava paikka!
V: ulosottomies?
M: No, joo, mutta en ole ollut heidän kanssakaan tekemisessa enkä tunne ketään ulosottomiestä!
V: kun laina ei maksetaa takaisin pankille, poliisi vie putkaan ja sitten ulosottomies tulee ovellesi taakse ja vie kaikki omaisuudet.
M: no, ei sentään mulle käy niin. Jos poliisi vie minut putkaan kuka sitten avaa ovea ulosottomiehille kun ei kotona jää ketään muuta? Ja lisäksi lainan takaaja on valtio, se joka menee putkaan se on valtio ja vastaa minun tulee selvittää välit valtion kanssa. En uskoo suoraan täältä sinun käskyllä lähtisin putkaan ja kaiken lisäksi minulla on joitakin hommia kesken.
V: Jos tiedät nä kaiken, miksi et maksa lainat pois?
...
Keskustelu ei johtanut mihinkään kun vaan korotti näänttän ja uhkaili. Sitten antoi yhden paperin allekirjoittavaksi. Se oli toistakymmenen maksun kuittaus!
M: mitä tämä on?
V: tämän neuvottelun maksu ja tämän kuun 15 päivän menneessä tulet selvittämään asiasi kuntoon lopullisesti ja nyt siihen asti ei tehdään mitään jatkosuunnitelmia.
M: jos veloitat minun tililtani rahaa, miksi et sanoo ensin että sinun pitää veloittaa?
V: tämä ei ole mitään vapaaehtoinen juttu ja sinulta on veloitettava saman tie jokatapauksessa.
Kuittasin paperin ja poistuin paikaltani, kuin ensikertainen rikollinen tunne häpeää. Tiesin että vaikka jos yritän puolustaa sanoin itseni ihan hyvin hän olisi voinut panna minun niskani paljon muuta syyteita. Olin ulkomaalinen ja se itse selittää koko asiaan.
Viime vuonna kesällä maksoin kaikki oppintolainat pois ja toki koko laina ei ollutkaan niin paljon. Viimeinen erä oli 160 euroa kun halusin tiskillä maksaa sen ja saada kuitti siitä että varmasti ei ole enää mitään lainaa.
Tiskillä oli sama nainen kun silloin aikaisemmin, ei yhtään tunnistanut minua vaikka siitä ei kulunut pitkään aikaa. Olin oikein hyvällä päällä ja välillä jotain hauska puhuin sille naiselle, jotta uskoisi että meilläkin ihmiseillä on huumoria. Lopussa ennen kuin lähden sieltä, paljastin
itsenä hänelle, ja kysyin häneltä tunnetko monta rikkolista ulkomaalaista Suomessa? "En yhtään" Hän vastasi.
"Vaikkei ulkomaalainen vältämättä olla yhtä vaalea ja kaunis kun sinä mutta se ei tarkoitta että olisi rikollinen ja huijari." Sanoin hänelle. Tänään on merkittääv päivää minulle koska sinulle selvisi että mitä silloin puhuin sinulle oli ihan totta. Ja nainen oli silloin ystävällinen mulle ja sanoi että hänellä on myös aikuisia lapsia ja hän tietää vasta valmistuneidnen nuorten tilannetta.

perjantaina, huhtikuuta 21, 2006

Maapallomme Ihmeet

UNEP:n( Yhdistyneet Kansakunntien ympäristönsuojeluohjelma) sivustossa kävin lukemassa muun muassa juttuja vaikutus valloista miehistä ja naisista, jotka ovat vaikuttaneet ihanteellinen maapallomme ympäristön säilyttämisestä kun samalla löysin aivan upeita valokuvia. Itse harrastan valokuvausta ja ehkä tämä on syynä kun vierailen uuden netti sivuston heti etsin valokuvia. Jos jaksat suosittelen käydä ihmeessä katsomassa näitä kuvia(40kpl), en epäilekään että sinäkin ihailet maapallomme ihmeet.
Ethän varmasti unohta myös käydä ihailemessa oma kotimaasi revontulet ihmeellisyydet tässä osoiteessa.

torstaina, huhtikuuta 20, 2006

Oma-aloitteisuus

Kun kaltaiseni ulkomaalainen ei uskalla alkaa puhua suomalaiselle, julkisessa paikassa syy on lopujen lopuksi yksinkertainen. a)pelkää siitä jottei pelästyttää toista osapuolta niin paljon että kaveri kutsuu hätäapuun apikalle b)pelko siitä että, häntä pidetään vanha-aikaisena ja sivistymättömänä, yksinkertainen tai hulluna c)pahimmassa tapauksessa oletetaan että yrität iskeä
Bussilla kävin kaupunginosassa, johon pääse vain yhdellä bussilla. Tultuani takaisin jonkun matkan päästä kävelin bussipysäkkiin, joka sijaitse kauppakeskuksen vieressa. Pysäkiltä ei löytynyt aikataulua ja vieressä seisoi keski-ikäinen nainen. Katsoin häneen ja hän käänsi saman tie 90 astetta katseensa pois minusta. Kuitenkin kysyin tietääkö rouva milloin bussi tulee? Loukaantuneena murisi jotakin, josta en saanut yhtään selvää, paitsi se että viesti oli selvää. Toivottomana etsin repusta aikataulukirjaan. Bingo, vihdoinkin kerran oikeaan aikaan minulta löytyi aikataulukirjaa. Aikataulun mukaan seuraava bussi oli tulossa 25 minuutin päästä! Vaikka rouva ei yhtään viihtynyt minun seurassani (toki paikalle esiintyi toinen rouva, myös), mutta kuitenkin sanoin ääneen että bussi tulee 25 minuutin päästä ja sitten kävelin toisen pysäkkiin, josta kulkee ohi neljää bussia. Saman aikaan kun ehdin toiseen pysäkkiin bussi saapui, millä meniin keskustaan ja sieltä toisellä bussilla kotiin. Kotona olin juomassa lämmin teetä kun vasta oli kulunut 20 minuuttia sitä lähtien kun olin puhunut rouvalle. Rouva oli edelleen pysäkillä sateen alla kun minä paha puhelias ulkomaalainen istuin kotona. Joten ainakin vie jonkun aikaa ennen kun uskallan puhua seuraavalla Suomalaiselle vaikka kaupassa vihannes osastolla ja kysyä "Mitä toi on?"

keskiviikkona, huhtikuuta 05, 2006

Suursiivous


Viime päivinä on satanut ylhältä pilveistä, mitä sattu. Välillä vettä, välillä vesi ja lumi sekaan ja joskus ihan epämuoiset lumi-hiutalet. Lumi sato on hurmaava etenkin kun on sumuinen ilma. Mutta vaikka kuinka hienoa lunta olisikaan heti kun saapuu maahaan saman tie sulaa ja lisää kuraa. Maa on lämmennyt kvän merkeissä ja ei enää ottaa vastaan mielelään lunta. Näköjen tuolla ylhällä on meneillä kevät suur sivous ahkerasti. Lumi varastot tyhjennetään ja jopa näkymättömät pölyt nurkista ajataan pois ja ne laskutuvat meidän päähään. Sillä valmistaudutaan parhaimmillaan kohti kesää, toisen sanojen ikivanha aurinkon vierailu rituaali. Toivomus olisi se että aurinko viihtyisi mahdollisesti monta kuukautta täällä maapallon pohjoisen seudulla.
Ympäri maailma ihmiset myös ryhtyvät kodin suursiivouksiin ja jopa jokut suomalaisten vaimojen liika ahkeruudesta jotkut perheet ovat jo tehneet kevän siivousta.
Jos tarkka muistaan oli jo kulunut kaksi vuotta siitä että olin asunut Suomessa ja samassa asunnossa ei kertaakaan ikkunoita ei pestyy. Minun suomalainen mies ystäväni joka kertaa kun tuli käymään katsoi ikkunoihin ja sitten ihan reipan suomalaisen kohteljan tyylin ehdotti että meidän täytyy joskus pestää nämä ikkunat. Olin nähnyt kun naapurit silloin tällöin pesivät ikkunoita mutta luulen että ei koskee minun sama sääntö. Vihdoin ystäväni pakotti minun menemään kauppaan ja ostettiin tarvikkeet ja ensimäistä kertaa itse pesi niitä samalla kun näytti kuinka homma tehdään.
”Olkaa hyvää ja Älköön luulkoon että olen todellinen sotkuinen ja likainen mies, päin vastoin olen liian tarkka puhtauden ja paikoien kunnossa pitäminen”
(kuva on BBC sivuilta)

tiistaina, huhtikuuta 04, 2006

Äärimäisyys

Mitä enemmään siirry rajojen äärimäisyyden, sitä enemmän vaara pudota kokonaan kehästä pois lisäntyy. Missä menevät jokaisen ihmisen henkilökohtainen reviirin rajat? Kuinka laaja se on? Pitääkö jokaisen ihmisen ulkopuolinen tahto määrätä hänelle sen laajudet ja sisältöä? Tai milloin tämä reviiri on uhassa?
Aasian maissa se mitä on kaikista eniten ärsyttävä on se että toisille totaalisesti kuulu mitä ikinä sinä teet omassa elämässäsi! Mitä syöt? Miten syöt? Miksi näin olet pukeutunut? Miksi tällä tavoin kävelet? Miksi näin ja noin toimit? Ja sinulla ei saisi olla toinen uskontoa kun mitä on tarjottava.
Muistan kun olin toisessa aasian maassa ja jouduin usein pitkiä matkoja matkustaa bussilla? Tuntematon kaveri, joka istui sinun viereen varsin jos olisi vähän sinua iäkkäämpi mies, niin heti alkoi tiedostella sinun kaikista henkilökohtaisista elämän asioistasi. Ja vasta sen jälkeen pommitti sinua moittimalla ja käskemällä tekemään toisella tavalla." Miten niin aikuinen mies ei ole naimisissa, et pärjää naista vai oletko sinäkin kommunisti?" kommentti, mikä usein sain kuulla. Sitten olin tottunut aina antaa harhaan jothavia vastauksia niille ihmisille, jotta pääsisin helpolla eroon. Ja joskus näytäyttyä vähäpuheisenä että he pitivät minut hölmönä tai sellaisena, jolla ajatukset on lomalla?
Suomeen kun tullaan, alussa ollaan tosi tyytyväisiä kansan hiljaisuudesta. Heti kun ensimäinen syksy saapuu ja pimeus on maan ylivertainen kuningas, vasta silloin ulkomaalaiselta ikään kuin elämän aarre hukassa ja kaipaa todellakin ihmisten seuraa. Sitten kun hoksaa sen että ei edes vielä tietää keiden naapurissa asuu. Jopa häneltä tuntuu välillä että, olenko sokeiden kaupunkien viimeinen silminnäkijä!?

Oli eräs asiaa, mitä huomasin lähes ensimäisenä suomalaisista, joka teki merkittävän vaikutuksen kun samalla herätti todellista kiinnostusta minussa tätä kansaa kohtaan. Nimittäin oli kiinnostava sivusta seurata tyttöystävän keskustelut ja seurustelu oman vanhempiensa kanssa. Hänen vanhemmat eivät antaneet minkäänlaista mielipiteea hänen asioistaan ennen kun olisivat kuulleet hänen omaa mielipiteensä. He oikeasti kunnioittivat tyttären eivätkä tunkeutuneet huolettomasti hänen henkilökohtaisen reviriin.
***Kuinka pitkään vielä jännitän siitä, että mistä aloitan puhua Suomalais kansa toverin kanssa, ennen kuin ajatukset ovat hukkuneet.
Ei sitä, eikä tätä, jotain sillä väliin. Olemme ihmisiä ja tiedoksi ihminen on sosiaalinen. Siellä, missä rajojen äärimäisyydesta voi putoa kehästä pois, toisalta liian keskuksen syvyyden voi upota loppuun.***
Moro

sunnuntaina, huhtikuuta 02, 2006

Viikon Kuva




lauantaina, huhtikuuta 01, 2006

ei näin

Perjantain-iltana klo 22.00 jälkeen olin tulossa kotiin kavereiden luota. Bussipysäkillä oli ihmisiä, jotka olivat menossa viettämään illan kaupungissa. Sieltä joku nainen alkoi keskustella mun kanssa ystävällinen sävy. Pian bussi saapui ja bussissa sama nainen minun edessä penkillä istui ja sitten kysyi minulta millaisessa naissuhteessa minä olen? Yksi kerrallan vastasin hänen kysymyksiin ja se että ei mitään suhdetta.
Tosi kauniisti ehdotti minulle jos sitten lähden hänen mukaan seuraksi tanssimaan.
No.. minun vastaus olihän ehdottomasti ei, mutta nyt yritin yhtä kohteliasti ja kauniisti sanoa ei kuin herrasmies.
"Kiitos tosi paljon hienosta ja ystävällisesta tarjouksesta, mutta mun pitää lähteä kotiin ja päästää nukkumaan." minä vastasin.
Heti huomasin että ei ollut ihan oikeanlainen vastaus, mutta en tiennyt miten korjata asian ja mitä parempi sanaa Tarjouksen tilalle olisin käyttänyt.
Nainen oli todella hieno ihminen ja ei suuttunut minun epäkohtelian vastauksesta, ainakin päältä päin en huomanut. Ja kuitenkin jatkettiin muuten keskustelua kunnes matkalla minä jäin bussista pois.

ulkomaalainen, etkö osaa vieläkään tällä kielellä kunnolla pelata ja olla loukkaamatta toisia ihmisä? Minä nuhtelin kaiken aikaa itseäni.