Aika on herkkä
sana on painava
hengitykset rinnassa vangittuna
jopa enkeleiden sydämen lyönti kuulu
kauhu!
kenen rakkaan kuolema tänään on?
***
kasvot vastakkain
huulet väsyneina, painavina makuulla
kuin myrkytettyt meri lintujen ruumit päällekkäin.
vaiva on kova, oi rakkaat
viime yöstä, mieli ollut rintamaa
ajatusten taistelu
että seuraavana päivä mikä myrkyllinen sana
riistää henkeä rakkaudesta
onko todella niin?
tänään kahdestaan teloitetaan rakkautta?
huoli peittää kasvot,
kuka voittaa?
rakkaus vai pahuus?
***
jonkun huuli liikahti
“ sisälleni olet jo kuollut, mene pois luotani, enää sinua en kaipaa”
...
rakkauden virsin melodia sulasi ja valui paperista maahaan
ajan soitimen kielet poikki
kihlasormus putosi maahaan
tässä oli elämänkerran viimeinen sivu
kappale loppu tähän
ei sanakaan enämpää sanottava
hetkessä alkoi tuulen puhallus
tuuli vei kaiken, kirjan,
tunteet ja minun ja sinun olemassa olon
enää en kuule edes sinun äänesi
lahjaksi saamani kukka kuihtui
näin päättyyi rakkauden säälittävä satu
***
yksi rakkaus tukehtui
...
hyvää yötä lapset
tulkaa toivotaan että rakkaus olisi synnynäinen
sillä ei olisi alkua eikä loppua
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti