 |
| Taulukko esittää syrjäytyneiden nuorten osuuden kieliryhmittäin. Tarkastelussa ovat mukana kaikki 15-29-vuotiaat, joilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Tilastosta on poistettu äidit, joilla on alle 7-vuotiaita lapsia. Syrjäytyneellä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja joka ei opiskele eikä käy töissä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja ovat vuoden 2010 lopusta. Lähde: Pekka Myrskylä / Tilastokeskus Kuva: Juha Kiiskinen / Yle |
Somalialaisnuorten syrjäytymisriski on Tilastokeskuksen mukaan omaa luokkaansa: peräti 41 % somalialaistaisista nuorista on ilman työtä, koulutusta ja peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
-Me ajatellaan, että suomalainen voittaa aina. Täällä pärjää, jos on mahdollisimman suomalaisen näköinen, suomalaisen tapainen ja pystyy peittämään oman erilaisuutensa. Ja somalialaisnuorille se on vaikeaa. On vaikea esittää suomalaista, sanoo Päivi Harinen, nuorisotutkija ja dosentti Itä-Suomen yliopistosta.
Muita korkeassa syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä ovat kurdia, arabiaa ja thai-kieltä puhuvat. Huomattavan pieni riski on persiaa puhuvilla iranilaisilla sekä venäläisillä.
Osan vaikeuksista selittää kieli, osan perhe. Jotkut maahanmuuttajaperheet eivät pysty tukemaan nuoria suomalaiseen yhteiskuntaan ujuttautumisessa, sillä vanhemmat voivat olla vielä enemmän syrjässä kuin lapset. Ilman suomen kielen taitoa Suomessa ei tutkijan havaintojen mukaan kelpaa juuri mihinkään työhön.
- Meillä äidinkieli on jotenkin valtavan arvostettua kulttuurisesti, Harinen sanoo.
Poliitikkojen rakentaman yhteiskuntatakuun pitäisi koskea myös nuoria. Vielä siitä ei ole ollut suurta hyötyä.
- Täytyy toivoa, että siitä ei tule sellaista temppujen jatkumoa, niinkuin tähän asti nämä nuorten parissa sovelletut toimet ovat olleet, Harinen toivoo.
Maria Stenroos
...YLE Uutiset..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti