Somalinuorista Liki Puolet Syrjäytymisvaarassa

Maahanmuuttajaryhmien syrjäytymisriski vaihtelee. Suurin riski jäädä ilman koulutusta, tutkintoa ja työtä on somalia puhuvulla nuorilla, pienin venäjää tai persiaa puhuvilla.

Taulukko esittää syrjäytyneiden nuorten osuuden kieliryhmittäin. Tarkastelussa ovat mukana kaikki 15-29-vuotiaat, joilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Tilastosta on poistettu äidit, joilla on alle 7-vuotiaita lapsia. Syrjäytyneellä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa ja joka ei opiskele eikä käy töissä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja ovat vuoden 2010 lopusta. Lähde: Pekka Myrskylä / Tilastokeskus Kuva: Juha Kiiskinen / Yle

Somalialaisnuorten syrjäytymisriski on Tilastokeskuksen mukaan omaa luokkaansa: peräti 41 % somalialaistaisista nuorista on ilman työtä, koulutusta ja peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

-Me ajatellaan, että suomalainen voittaa aina. Täällä pärjää, jos on mahdollisimman suomalaisen näköinen, suomalaisen tapainen ja pystyy peittämään oman erilaisuutensa. Ja somalialaisnuorille se on vaikeaa. On vaikea esittää suomalaista, sanoo Päivi Harinen, nuorisotutkija ja dosentti Itä-Suomen yliopistosta.

Muita korkeassa syrjäytymisvaarassa olevia ryhmiä ovat kurdia, arabiaa ja thai-kieltä puhuvat. Huomattavan pieni riski on persiaa puhuvilla iranilaisilla sekä venäläisillä.

Osan vaikeuksista selittää kieli, osan perhe. Jotkut maahanmuuttajaperheet eivät pysty tukemaan nuoria suomalaiseen yhteiskuntaan ujuttautumisessa, sillä vanhemmat voivat olla vielä enemmän syrjässä kuin lapset. Ilman suomen kielen taitoa Suomessa ei tutkijan havaintojen mukaan kelpaa juuri mihinkään työhön.

- Meillä äidinkieli on jotenkin valtavan arvostettua kulttuurisesti, Harinen sanoo.

Poliitikkojen rakentaman yhteiskuntatakuun pitäisi koskea myös nuoria. Vielä siitä ei ole ollut suurta hyötyä.

- Täytyy toivoa,  että siitä ei tule sellaista temppujen jatkumoa, niinkuin tähän asti nämä nuorten parissa sovelletut toimet ovat olleet, Harinen toivoo.

Maria Stenroos

...YLE Uutiset..

Maahanmuuttajanuorilla yli viisinkertainen syrjäytymisriski

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä pitäisi keskittyä nykyistä enemmän maahanmuuttajiin, sanoo syrjäytymistä paljon tutkinut Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä.

Kun suomen- tai ruotsinkielisten nuorten syrjäytymisprosentti on 3,7, vieraskielisillä se on keskimäärin 20. Myrskylän mukaan hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva nuorisotakuu ei riittävästi keskity maahanmuuttajien syrjäytymiseen.


Nuorten syrjäytyminen on Suomessa keskeinen yhteiskunnallinen teema, josta ovat huolissaan poliitikot presidenttiä myöten. Aiheen on nostanut pinnalle huoltosuhteen heikkeneminen ja pelko työvoimapulasta, mutta syrjäytyminen ei itse asiassa ole merkittävästi lisääntynyt.
- Se oikeastaan väheni vuoden 2009 taantumaan saakka, silloin se hieman nousi, sanoo Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä.
Myrskylä on tutkinut syrjäytymistä tilastoaineiston pohjalta, ja julkisessa keskustelussa pyörivät luvut ja syrjäytymisen määritelmät ovat pitkälti häneltä peräisin.
- Kantaväestön syrjäytyminen on hiukan vähentynyt, mutta vieraskielisten määrä on kasvanut. Kun heistä tietty osa jää syrjään, se nostaa syrjäytyneiden kokonaismäärää hiukan, Myrskylä kertoo.
Tutkija: Huomio maahanmuuttajiin ja huostassa olleisiin
Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten syrjäytymisriskissä on hurja ero. Myrskylän Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon perustuvien laskelmien mukaan suomen- ja ruotsinkielisten 15-29-vuotiaiden syrjäytymisprosentti on 3,7. Vieraskielisillä se on yli viisinkertainen, 20 prosenttia.
Myrskylän määritelmän mukaan syrjäytynyt on nuori, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta, ja joka ei opiskele eikä käy töissä.
Myrskylä sanoo, että jos nuorten syrjäytymiseen halutaan puuttua, tärkeintä olisi kiinnittää huomio maahanmuuttajanuorten syrjäytymiseen.
- Ulkomaalaistausta on kaikkein vaikein tekijä. Toinen aika iso ryhmä ovat huostaanotettuina olleet nuoret, Myrskylä sanoo.
Nuorisotakuu ei yksin riitä
Myrskylä menee torstaina aamulla tapaamaan presidentti Sauli Niinistöä, joka on luvannyt perustaa syrjäytymistyöryhmän.
Hallituksen kärkihankkeita puolestaan on nuorten yhteiskuntatakuu. Se on Myrskylän mielestä hyvä alku, mutta ei erityisemmin puutu maahanmuuttajataustaisten tai huostassa olleiden ongelmiin.
- Ei ainakaan riittävästi. Ehkä sen tarkoituskaan ei ole, enemmänkin valmistuneille yritetään taata työpaikka, Myrskylä sanoo.
Ihalainen: "Pitkä marssi"
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) on paitsi nuorisotakuun puuhamies, myös kotouttamisesta vastaava ministeri. Hän painottaa, että nuorisotakuu koskee myös maahanmuuttajia.
Se ei vastaa kaikkiin ongelmiin, mutta muitakin keinoja Ihalaisen mukaan on.
- Erikseen on varattu määrärahoja maahanmuuttajien kotouttamiseen ja koulutukseen. Lisäksi valtio tukee kuntia taloudellisesti kotouttamisohjelmien tekemisessä,  Ihalainen luettelee.
Ihalainen uskoo, että maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriskiä on mahdollista painaa alas. Edessä on kuitenkin "pitkä marssi".
- Haaste on aika iso, aika paljon on jo päässyt tapahtumaan. Työmaata riittää, mutta jostain on aloitettava, Ihalainen sanoo.

..YLE Uutiset..

Suomen ulkomaalaisratsiat tehokkaita

Räsänen: Suomen ulkomaalaisratsiat tehokkaita

Sisäministeri Päivi Räsänen pitää Suomen ulkomaalaisvalvontaa tehokkaana. Räsäsen mukaan ulkomaalaisratsioissa ei ole todennettu väärinkäytöksiä. Vähemmistövaltuutettu kehotti poliisia selkiyttämään käytäntöjään, jotta poliisi ei syyllistyisi profiloimaan ihmisiä etnisen alkuperän perusteella.

Vähemmistövaltuutettu on saamiensa yhteydenottojen perusteella selvitellyt useita tapauksia, joissa ulkomaalaista alkuperää oleville ihmisille on jäänyt epäselväksi, miksi poliisi pysäyttelee heitä. Ylen uutisoitua asiasta sisäministeri tutki asiaa.

- Minun eteeni ei ole tullut yhtään konkreettista tapausta, että poliisi olisi toiminut väärin. Eli sellaista todennettua tapausta, sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sanoo.
Räsäsen mielestä poliisin koulutus ja toimintaohjeet ovat ajan tasalla.
- Mutta tottakai on tärkeää, että jos tällaisia tilanteita tulee, niin ne tuodaan esiin ja selvitetään, sisäministeri Päivi Räsänen sanoo.
"Ratsioissa paljastui satoja luvattomia maassaolijoita"
Vähemmistövaltuutettu kehottaa poliisia selkiyttämään käytäntöjään. Muuten voi vaikuttaa siltä, että poliisi syyllistyisi etniseen profilointiin. Etninen profilointi on YK:n säädösten mukaan kiellettyä, se tarkoittaa ihmisten luokittelemista alkuperän perusteella. Myös EU on ohjeistanut asiasta.
- Kyllä vähemmistövaltuutettu on tässä ihan oikeassa, mutta samalla korostan, että ulkomaalaisvalvontaa tulee suorittaa. Meillä esimerkiksi viime vuonna poliisi sai kiinni yli 800 tällaista tapausta, joissa oli joku rikkomus oleskeluluvan tai ulkomaalaislain suhteen - ihan tämän valvonnan ansiosta.
Suomi voi olla esimerkki muille Schengen-maille
Ratsioita pitää Räsäsen mielestä jatkaa, ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen. Etniseen syrjintään ei saa syyllistyä, eikä ulkonäön perusteella lajittelu Räsäsen mielestä tuottaisi hyvää tulosta.
- Valtaosa ulkomaalaisista on ihan valtaväestön näköisiä, eli se ei ole edes kovin järkevä tapa hoitaa ulkomaalaisvalvontaa.
Räsäsen mielestä Suomen ulkomaalaisvalvonta on tehokasta.
- Itse asiassa Suomi toimii aika tehokkaasti laittoman maahantulon suhteen, ja sitä tehoa ei ole syytä heikentää, koska se on myös meidän vahvuutemme, ja voimme tässä näyttää esimerkkiä muille Schengen-maille.
Suomen ulkomaalaispolitiikkaa kiristettiin viime hallituskaudella, ja sisäministeriössä selvittelyn alla on uusia tiukennuksia humanitääristä suojelua saavien henkilöiden oikeuksiin. Ulkomaalaisten ratsaamista pitää Räsäsen mielestä jatkaa kuten tähänkin asti.
Lähde: YLE Uutiset

Vähemmistövaltuutettu paheksuu poliisin ulkomaalaisratsioita

Suomen poliisin tapa kysellä henkilötietoja ulkomaalaisilta hämmästyttää vähemmistöjen oikeuksia puolustavaa viranomaista. Vähemmistövaltuutetun toimistoon tulee yhteydenottoja, joiden mukaan poliisi ratsaa ulkomaalaisen näköisiä henkilöitä kertomatta perusteluita.


Suomessa asuva ulkomaalainen voi joutua näyttämään paperinsa yllättävissä tilanteissa - esimerkiksi kaupungilla kävellessään tai ollessaan satamassa sukulaisia vastassa.
- Ihmiset, pitkään Suomessa asuneetkin, Suomen kansalaisetkin, valtaväestöstä poikkeavat, ottavat yhteyttä, että minut taas pysäytettiin, sanoo Vähemmistövaltuutetun toimiston toimistopäällikkö Rainer Hiltunen.
Hiltusen mukaan henkilöille jää epäselväksi, miksi heidät on pysäytetty:
- Ihmisille on jäänyt sellainen mielikuva, että he eivät tiedä, minkä takia heidät pysäytettiin. He epäilevät, että ainoa syy oli heidän etninen taustansa. Että ei tässä ainakaan viestinnässä ole onnistuttu.
Poliisi kiistää väitteet. Poliisin mukaan tilanteissa kerrotaan aina, miksi henkilö pysäytetään.
- Minun tietooni ei ole tullut tällaista tilannetta, että olisi jätetty kertomatta, sanoo komisario Jari Taponen Helsingin poliisista.
- Sehän kuuluu hyvän hallinnon tapoihin, että jos kansalainen joutuu toimenpiteiden kohteeksi, niin heille kerrotaan syy, miksi, Taponen sanoo.
Maassaoloa valvotaan pistokokein
Myös Yle Uutisille on kerrottu tuoreesta tapauksesta, jossa poliisi kysyi miesseurueelta henkilöpapereita selittämättä, mistä on kysymys. Henkilöt olivat itäeurooppalaisia, joukossa myös vuosia Suomessa asunut, täällä opiskeleva ja työskentelevä henkilö.
Poliisin mukaan pysäytykset liittyvät yleensä järjestyshäiriöihin, rikosepäilyihin tai täällä olevien ulkomaalaisten maassaolon edellysten tarkistamiseen. Esimerkiksi EU-kansalaiset saavat oleskella maassa kolme kuukautta kerrallaan.
Ulkomaalaisten maassaoloa valvotaan pistokokein. Etninen profilointi on kielletty. Poliisin on vaikea kertoa, miten pistokokeisiin otettavat valitaan.
- Se perustuu käytännössä siihen, että jos... jos on ulkomaalainen, niin häneltä voidaan kysyä, Taponen sanoo.
- Mikään ryhmä ei sen takia valikoidu meidän kohteeksi, että me syrjisimme, se ei kuulu suomalaisen poliisin toimintatapoihin, Jari Taponen vakuuttaa.
Vähemmistövaltuutettu puuttui rajavartioston profilointeihin
Vähemmistövaltuutetun toimiston mukaan poliisin pitäisi olla tarkkana.
- Kyse on siitä, millä perustein ihmisiä valitaan tällaisen viranomaistoiminnan kohteeksi, ja se ei saisi olla syrjivää.
Vähemmistövaltuutettu on puuttunut rajavartioston tapaan profiloida ulkomaalaisia vuosi sitten. Silloin vähemmistövaltuutettu esitti rajavartiolaitokselle keskustelua ja koulutusta etnisen profiloinnin kiellosta. Kannanotto liittyi rajan tekemään henkilötarkastukseen.
Toimistopäällikkö Rainer Hiltunen epäilee, että joissakin tapauksissa poliisin ulkomaalaisvalvonta vaikuttaa tehottomalta ja perusteettomalta.
- Tätä pitäisi kyllä paremmin käydä organisaatiossa läpi, näitä toimintatapoja.
Lähde: YLE Uutiset